ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ

Pääsiäisloma on alkamassa. Ei rairuoho vaan tällä kertaa ohra ehti onneksi itää ja kasvaa nyt vauhdilla keittiön pöydällä. Lapsenmieli minussa heräsi taas kerran ja touhukkaana olen askarrellut pääsiäismunia. Osan noista oksista riippuvista munista tein huovuttamalla, osan päällystin netistä löytämilläni vanhoilla kirjansivulla.

Prahasta tuodut keramiikkamunat ovat hauraita ja kauniita. Iso puinen muna, jonka sisällä istua nököttää pupu, on erzgebirgeläistä käsityötä.

                                                                                 

 

Täällä meidän seurakunnassamme järjestävät työntekijät kirkossamme eräänlaisen vaellusnäytelmän pääsiäisen  tapahtumista. Sitä seuraamalla pysähtyi  ja hiljentyi. Tuntui hyvältä aloittaa pääsiäisen vietto.

 

Entäs tänään sitten?

Tänään leivon, tänään paistan

ja siivoan

tänään pesen pyykkiä ........

 

Sipulia, valkosipulia, tomaattipyrettä, basilikaa, oreganoa, mustapippuria, suolaa ja sokeria hautumaan pannuun kannen alle sen aikaa, kun sämpylätaikina valmistuu. Sitten vain korvapuusteja leipomaan. Erinomaisen herkullisia!(Ohjeen olen nähnyt kiertävän monessakin blogissa.)

Rusinoita, sokeroitua appelsiininkuorta, sukaatteja, rommia, hiivaa, maitoa, jauhoja, voita, sokeria, rouhittua mantelia, raastettua sitruunankuorta, kardemummaa, kanelia, suolaa, mantelimassaa.

En oikein kehtaa sanoa, mitä tuosta tuli. Sanon vaan, että oli tarkoitus leipoa jo jouluksi.

Vähältä piti, että punajuuret olisivat nääntyneet kaapissa,  onneksi löysin ajoissa ohjeen näihin  mannapihveihin  [ linkki]. Aion tehdä toisenkin kerran.

ja askareet tehtyäni istahdan.....

keittiön pöydän ääreen, otan esille askartelumateriaalia, josta aion loihtia jotain kaunista pääsiäiseksi. Hyvää viikonloppua!

Tulppaanit ja Festivot

Nyt on sellainen hiukan väsynyt olo, että haluaisi vain istua tuossa edellisen postauksen keinutuolissa, kuunnella Sibeliuksen Andante Festivoa ja ihailla kauniita tulppaaneja Festivo-vaasissa.  Luin jostain, että Iittalan Festivot ovat jälleen suosiossa ja kun mies sai eilen illalla kauniin kimpun  pitämänsä kurssin päätteeksi, etsin kaapin kätköistä tuon maljakon. Kynttilänjalat ovat olleet esillä koko ajan ja noiden 80-luvun kynttilöiden väriä vaihtelen vuodenajan mukaan. Siinä minulla on nyt sievä asetelma.
Luin, mitä netissä kerrottiin noista kynttilänjaloista ja hui, tällaistakin tietoa löytyi: " ....meilläkin pamahti kerran Festivo-kynttilänjalka.Olimme vieraiden kanssa ruokapöydässä, kun kuului pamahdus ja lasinpaloja lenteli pitkin lautasia...." Näitä kertomuksia oli useita, ja joissakin mainittiin juuri nuo pienet pulleat kynttilätkin. No, pitääpä kai sitten varoa, kun niitä polttaa.
Nyt on mentävä tyhjentämään pesukone ja sen jälkeen onkin Sibeliuksen vuoro.

Annan itselleni aikaa....

.......ihmettelyyn ja ajatteluun.

tänään en leivo enkä paista,

en siivoa

enkä pese pyykkiä

aamuaskareet tehtyäni

istahdan keinutuoliin:

jalas liikkuu kiikkuu

(Eeva Heilala)

Taidematkalla

Eilinen ilta meni taidekerhon kokouksessa istuessa. Luettiin toimintakertomukset - mitä on tehty, mitä jätetty tekemättä ja mitä aiotaan tehdä. Mielenkiintoisimmalta kuulosti taidematka Pariisiin. Sen innoittamana ajattelin tehdä heti pienen matkan täällä kotona taulumme toimiessa matkaoppaina. Sen kunniaksi ne saivat uudet väliaikaiset  raamit:)  Odotan uteliaana, minne teidän taulunne vievät?

Matka alkaa kotinurkilta. Taakse jää Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko, joka on kaunis myös sisäpuolelta.

 Olemme jo etelämpänä, Saksassa. Lumet ovat sulaneet. On kevät.

Kevät on täälläkin, alppimaisemissa. Sopiva maja löytyi yöpymistä varten.

 Matka jatkuu ylös korkeille vuorille. Siellä uinuu kylä vielä lumen peitossa.

Lunta olemme nähneet jo aivan riittävästi tänä vuonna, joten nyt kiireen vilkkaa Espanjaan. Tästä pienestä kalastajakylästä voimme lähteä  purjehtimaan pitkin rannikkoa ja nauttia lämpimistä tuulista,

mutta Pariisihan oli tämän matkan määränpää. Tänne jäämmekin pitemmäksi aikaa!.

 

Poimintoja viikon varrelta

• Hesarin Kuukausiliitteen ristikko on sen verran haasteellinen, että sen parissa voi rentoutua iltapäiväkahvin ääressä ainakin muutaman päivän ajan.

• Kuntsin modernin taiteen museo sijaitsee entisessä Tullipakkahuoneessa. Lapsena käytiin ihmettelemässä, kun Ruotsin matkailijat tulivat noista ovista kantamuksineen.

  Nyt kävimme ihmettelemässä tuossa rakennuksessa Marita Liulian todella mielenkiintoista näyttelyä

"Choosing my religion". 

• Pojalle vietiin syntymäpäivälahja, akkupora:),vain ovelle. Poika kun on tietokonealalla, askartelin onnittelukortin, joka sopi hänen imagoonsa.

• Loppuviikolla nähtiin taas pikkupoikia, joista ei siis saa otettua muita kuin näitä autoleikkikuvia. Jos eivät istu paikallaan leikkimässä, niin juostaan ja kontataan sellaista vauhtia, ettei kuvan otosta tule mitään.

• Tuossa Kuntsin taidemuseon vieressä on  vanha kaunis kioski. Siellä pysähdyttiin ennen vanhaan kävelyretkellä nauttimaan virvokkeista ja raikkaasta merituulesta. Tuo yli sata vuotta vanha rakennus on remontoitu entiselleen. Saa nähdä, milloin seinät on töhritty uudestaan, "taiteilijoita" kun näyttää riittävän Kuntsin ulkopuolellakin.

• "Maalaus" jota saimme ihailla olohuoneemme ikkunasta sunnuntaina illan suussa, oli taide-elämys vailla vertaa. Sitä ei Canon Ixus pokkarini valitettavasti pysty välittämään muille.

Ehdotuksia!

KYSYMYS YSTÄVÄLLE

 Istutin orkidean, marunaa* minä en istuttanut,

mutta kun orkidea kasvoi, kasvoi myös maruna.

Niiden juuret kasvoivat pitkiksi

ja punoutuivat toisiinsa, 

niiden varret ja lehdet kietoutuivat vehmaina yhteen,

orkidean tuoksuva varsi peittyi

marunan haiseviin lehtiin.

Päivät ja yöt ne kasvoivat pituutta ja leveyttä.

Jos kitken marunan pois, pelkään orkidean vahingoittuvan,

kun kastelen orkideaa, pelkään ravitsevani marunaa.

En voi siis kastella orkideaa

enkä kitkeä marunaa.

Vaikka mietin  miettimistäni, en tiedä mitä tehdä.

Mitä sinä ehdottaisit?

PO CHÜ-I

(Suom. Pertti Nieminen)

*Maruna [linkki]

Miten sen nyt sanoisin?

Jotenkin tästä blogistani on tullut enemmän ja enemmän kuvablogi. Tekstiä ei ole muuta kuin siteeksi.Ovatko sanat hukassa? Olisiko tehtävä kuten nuori ja jo nyt menestynyt monitaitoinen saksalainen kirjailija Helena Hegemann — lainaan tekstiä teidän muiden blogeista ja niitän suosiota  Luovan puuhastelun loistavalla sisällöllä.
Ehkä on parempi kuitenkin jatkaa kirjallisuuden lukemista ja  pitää huolta, että eivät sanat "unohdu", eivät kotimaiset sen enempää kuin englantilaisetkaan.

 Eräässä blogissa muistutettiin hiljattain tästä kirjasta  [linkki] ja nyt se on pian lukuvuorossa.

 Filosofiasta on aina hyötyä. Tämäkin pitää lukea loppuun. Tykkään kovasti!

 

  Tässä  kiinnitti huomiota ensin tuo kansi, mutta kun luin myös takakannen tekstin, luulen, että tulen pitämään kirjan sisällöstäkin.

" Nuoruuden seikkailut Italiassa tuoksuvat basilikalta ja tomaateilta ja jännitykseltä. En koskaan ole ymmärtänyt, miksi ruoasta pitäisi kertoa vain keittokirjoissa" sanoo tämä mainion keittokirjankin [linkki]  kirjoittaja Vivi-Ann Sjögren"
Nuo Mustaa kahvia, keksinmuruja 60-luvun muistot vievät ajatukset kirjaan, jonka haluaisin lukea uudestaan, mutta se on ihmeellisesti kadonnut pokkarihyllystäni (kyllä se siellä jonkun toisen kirjan takana varmaan piileksii). Siitähän on tehty tuo kuuluisa samanniminen filmi,

mutta kirjan minä haluaisin lukea.

Pitää kai jatkaa etsimistä, ehkä tämä musiikki houkuttelee kirjan esille.

Perjantaipäivän paikkaukset

Tässä perjantaimeemissä pitää täydentää mustalla kirjoitetut lauseet. Löysin meemin Allun Dit un dat-blogista.

1. Mikään ei saa minua hyppäämään benji-hyppyä.
2. Mustarastaan laulu muistuttaa, että nyt on kevät (?)
3. En voi elää ilman ilmaa, jota hengitän                                                                               
4. Olla ostamatta yhtään mitään kahteen viikkoon ja jättää tietokone rauhaan kahdeksi kuukaudeksi ovat kaksi asiaa, joita haluaisin kokeilla.
5. Jos elämä antaa minulle sitruunoita, teen niistä mehua. Joskus on kyllä paikallaan protestoida, huutaa, itkeä ja surra.
6. Juhannuksen vietto saaressa perheen, serkkujen, tätien, setien ja enojen kanssa. Iso kokko rantakivillä, haitarin soitto, laulut ja naurut on yksi ihanimpia lapsuuden muistojani. 
7. Viikonlopun ohjelma: tänä iltana nautin, en mistään erityisestä, vaan siitä, että saa vain olla, huomenna pitäisi ehtiä modernin taiteen museoon katsomaan, mitä Marita Liulian Choosing My Religion pitää sisällään  ja kaupoissa pitää myös juosta, kun on meidän pojan syntymäpäivä ja lahja on hankkimatta. Viemme lahjapaketin oven taakse ja "juoksemme" kiireesti pois, koska emme halua vatsatautia, jota siinä perheessä parhaillaan podetaan ja sunnuntaina suren, kun arki on jälleen edessä, sunnuntai-allergiani ei lievene iänkään myötä.

Turha luulo

 

Kevät jo käväisi mielessä, kun.... 

.......posti toi Jeanne d'Arc Living-lehden, täynnä keväisiä ideoita, myös sellaisia, joita voisi toteuttaa  kesäpaikassamme, vanhassa maalaistalossa. Kävin jo ostamassa väriä ja kirjainsabluunoita, joilla aion koristella tyynyjä, purkkeja tai minkä tahansa laatikon kylkiä. Lehden sivut inspiroivat moneen.                                              

.... pelargoniat autotallin viileydessä viestittivät odottavansa ympäristön vaihtoa ja uutta ravintoa

.....ruusunkiulukat näyttivät nauttivan  auringosta.

 

 ..... oravakin oli jo vaihtanut harmaan talviturkkinsa ruskeampaan. 

Parasta unohtaa tuollaiset mietteet, sillä totuus on toisenlainen:

 

Ajokeli on huono koko maassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia lumisateen sekä lumisten teiden vuoksi, lupaa meille ystävällisesti Ilmatieteen laitos. Ulos ei  huvita mennä tuonne lumimyrskyyn, maantielle ei viitsi lähteä ajamaan Etelä-Suomeen lomamatkalle, kuten oli suunniteltu. Ollaan siis kotona.

 

 

Pitääköhän tämä paikkansa? Jos pitää ja jos noin -20° lasketaan kovaksi pakkaseksi, niin kevät tulee kertaheitolla Eetun-päivänä 18.3.

 

Edit: Uhmataan talvea ja kuunnellaan  tämän päivän syntymäpäiväsankarin, Antonio Vivaldin kevätmusiikkia. 

                                   

Kuvan kautta tekstiin

 

Kissamainen metku

Kissa venyy ovesta

kuin pölynimurin letku

ja mielessä sillä on kissamainen metku:

se vilusta vitisee ja kylmästä kitisee

ja tahtoo kuulla voi-voi-voivotukset

ja tervetuloa-taas-kotiin-toivotukset

ja olla hetken sylityksin

ennen kuin on se taas omillaan yksin.

                                              Kirsi Kunnas

Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään.

Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa!

Tove Jansson (Muumipeikko)

Yksisilmäistä

Oli kerran Fordi

joka tahtoi olla Lordi

ja katsoi kaikkea sillä silmällä,

kunnes oli Lordi

joka tahtoi olla Fordi

ja katsoi kaikkea sillä silmällä.

Kirsi Kunnas

Kuvat:    1. Naapurin kissa lintuja väijymässä?

             2. Lunta kun on vielä riittämiin, teki perheen nuoriso lumisen Muumin.

             3. Aina pitäisi kaiken olla toisin, tyytyväisiä ei osata olla. Ei näköjään edes tuo auto:)