Hyödyllistä huvia

Kun maalausinto iskee, ei auta muu kuin hakea pensselit ja maalipurkit esille. Aina sitä jotain maalattavaa tästä talosta löytää.

Ensiksi nuo langat. Niille piti saada kauniimpi laatikko kuin tuo muovinen. Autotallissa olen säästänyt puisia hedelmälaatikoita ja nyt keksin niille vihdoinkin tehtävän. Lisää lankoja on komerossa, lisää laatikoita on autotallissa, joten maalattavaa riittää myöhemminkin.

Keittiön pikkutavaroille maalasin nämä pienet puulaatikot. Tekstit saavat olla ranskankielisiä, että ei aivan unohduksiin jää tuo joskus oppimani kieli.  Lisää erilaisia tekstejä olen jo suunnitellut ja nekin aion kirjoittaa tuolla Wordista löytyvällä

Blackadder ITC -fontilla. Sillä on helppo maalata vapaalla kädellä ilman sabluunaa. Siis helppo, jos ei vaadi täydellistä jälkeä.

Harvoin näitä perintöpitsejä tarvitsen, mutta kuitenkin olen onnistunut saamaan ne sikin sokin, kun olen kiireesti etsinyt vaikkapa scrapbooking-juttua varten pitsinpätkää. Haluaisin sellaiset vanhan ajan puupuolat, mutta tähän hätään en niitä tietenkään mistään saa ja halusin siivota tuon korin nyt heti. Blogeista löytyy usein ratkaisu pulmaan kuin pulmaan ja sattumalta osuin tällaiselle [linkki] sivulle. Sieltä löytyi kiva idea juuri tähän tarkoitukseen. Nyt ovat pitsit ojennuksessa isoon Karhulan lasipurkkiin säilöttynä. Vielä kun yhden purkillisen lisää "säilön",  olen saanut tuon korin  tyhjennettyä.

Luistimet mukaan

Koululaisilla ja monella muullakin on nyt talvilomien aika ja vielä ehtii harrastaa talviurheilua ennen kevään tuloa. Nautitaan siis lumesta ja jäästä ennen sohjoisia vesikelejä. Mekin lähdemme käväisemään hiukan etelämpänä ja mietin, ottaisimmeko luistimet mukaan. Voisin esitellä täällä [linkki] luistelutaitojani alla olevan luistelijan tapaan..........tai en sentään.

C-vitamiini piristää

Tämän näköistä on edelleen kun avaan olohuoneen oven. Silmä lepää tuossa lumisessa maisemassa, kuten mielikin. Mutta ei  aina. Tänään oli taivas harmaa, nenä tukkoinen ja mikä väsymys! En kuitenkaan aio antaa flunssalle valtaa, vaan taistelen vastaan vaikkapa tällaisella herkulla.
Olin ostanut muutaman sitruunan, ja niistäpä aioin kokeilla  tehdä itse Lemon Curdia.

Tarvitaan kaksi sitruunaa.

 

Raastetaan kuoret

Puristetaan mehu

ja kun on valmista, purkitetaan.Kaupan hyllyltä ei saa yhtä herkullista.

Tarkempi ohje:

2 sitruunaa

2dl sokeria, (ensi kerralla laitan vähemmän)

2 kananmunaa

50 g voita

Pese sitruunat. (Minulla oli luomusitruunoita), raasta kuori ja purista mehu.

Vaahdota vatkaimella munat ja sokeri kuohkeaksi.

Sekoita joukkoon sitruunanmehu ja kuoriraaste.

Laita kulho kattilan päälle vesihauteeseen ja sekoita, 

kunnes seos sakenee, noin 15 min.

Nosta kulho sivuun ja lisää voi kuutioina.

Purkkiin ja jääkaappiin. Säilyvyys n. kaksi viikkoa

Mikä blogi tää oikein on?

Sitä miettii tämän blogin kirjoittaja itsekin.! Askartelu,  kirjat, keramiikkaa, käsityöt ja ruuanlaitto leipomisineen on tämän sekasotkublogin monipuolinen sisältö. Lisäksi vielä kaikenlainen keräily, vanhat tavarat, puutarha ja luonto ovat asioita, jotka ovat lähellä kirjoittajan sydäntä eikä siinäkään vielä kaikki, sillä onhan täällä paljon runojakin ja nyt näköjään tämä uusin aluevaltaus muoti ja päivän asu:)) Mukaeltu idea täältä [linkki] 
Tiedän kyllä, että "blogioppaiden" mukaan olisi syytä keskittyä vain muutamaan aiheeseen, mutta kun elämässäni on niin paljon mielenkiintoista ja kaikesta pitää raportoida täälläkin. 

Viimeksi esittelin vapaa-ajan asuni. Tässä vapaa-ajan ulkovaatteet.  Tuosta myssystä kerroin kerran täällä [linkki] ja tuo takki, joka mielestäni on ei niin kauhean vanha onkin kuvatiedostojen kuvien mukaan vuodelta 2005.

Tässä oli siis muotiosuus (yrittää olla humoristinen) ja nyt runo, joka vuorostaan onkin täyttä asiaa.

Mitä elämässäsi muuttuisi

siskoni

jos vähitellen alkaisit

puhella itsellesi ystävällisesti.

kohtelisit kuin rakkainta ihmistäsi

kyselisit vointiasi

täyttäisit toiveitasi.

Mitä elämässäsi muuttuisi

siskoni

jos vähitellen alkaisit

puhella itsellesi armahtavaisesti.

kohtelisit itseäsi kuin

 kunnioittamaasi ihmistä

arvostaisit piirteitäsi

hyväksyisit virheitäsi

etkä enää motkottaisi

huonommuuttasi

nalkuttaisi pesemättömistä pyykeistä

kirjoittamattomista kirjeistä

siivoamattomista komeroista

laiminlyödyistä vierailuvelvoitteista

lisääntyneistä liikakiloista

Mitä tapahtuisi

siskoni

jos alkaisit puhella itsellesi

kuin ystävälle

Irja Askola

Vielä kerran kirjakuu

Näin pitkälle ehti helmikuu kulua, ennen kuin ryhdyin kuukausihaastetta kokoamaan. Ensin aioin palata alkuperäiseen haasteeseen jonka löysin aikoinani Rabenfraun blogista, eli kertoa kuukauden kirjaimilla alkava ominaisuus itsestään. Kyllästyin  aika nopeasti puhumaan itsestäni ja keksin, että runokirjat ja muut kirjahyllyn kirjat, joululahjakirjat, sananlaskut ym.olivat paljon mielenkiintoisempia tähän tarkoitukseen.

U-kirjaimet ovat tuottaneet kaikille vaikeuksia, joten pieni toive kirjailijoille: haluamme enemmän U:lla alkavia kirjannimiä:). 

Vielä ei kuitenkaan tarvinnut jättää kirjanmuotoista kuukausihaastetta, sillä muistin, että onhan meillä lastenkirjojakin hyllykaupalla. Ja taas löytyi vain kaksi U:ta, vaikka kirjoja on molemmilla kotimaisilla kielillä.

Höpsistä pussiin

Elefanternas sultan och den rödskäggiga halta myran

Lumikki ja seitsemän pientä kääpiötä

Minttu saa koiran

Indiansagor

Kauneimmat eläinsadut

Uppo-Nalle ja Nukku-Ukko

Unilintu

Tuossa Kauneimmat eläinsadut-kirjassa on taitavan akvarellistin Janusz Grabianskin kuvitus, jota on nautinto katsella.

Ensi kerraksi olen suunnitellut toisenlaisen kuukausihaasteen, saas nähdä sitten minkälaisen:)

Sigfrid, Siivertti, Sipi ja Sippo...

...ovat tänään saaneet viettää nimipäivää. Sipin-päivä on perimätiedon mukaan hyvä kukkakasvien kylvö- ja istutuspäivä. Sen sain tietää vasta hetki sitten, mutta mikä alkuvoimainen tunne tai vaisto sai minut istuttamaan kukantaimen juuri tänään aamupäivällä. Siivertistä ei ollut silloin tietoakaan, kun en ollut almanakkaa tutkinut. Muina päivinä olen vain todennut, että kyllä joo, kukantaimen juuret kasvavat oikein hyvin tuossa vesilasissa.

Mutta voi kurjuutta! Tämä ei hyvää ennusta, sillä jos räystäiltä Sipin-päivänä vesi tippuu sen verran, että kana juoda saa, tulee hyvä vuosi. No ei tuolta mitään tippumaan päässyt  tänään, aamulla oli -27° ja iltapäivälläkin vielä -18°.
Onneksi ostamme kananmunamme kaupasta niin ei tarvitse murehtia, muniiko meidän  kana hyvin tai huonosti. Tai huonostihan se olisi muninut, sillä "niin monta munaa kana sinä vuonna munii, kuinka monta tippaa se saa Sigfridin-päivänä räystään alla".
Hyvä asia oli kuitenkin se, että  tänään ei pyryttänyt, sillä jos Sipin-päivänä pyryttää, on vielä 40 pyryä jäljellä.
Hienoa on myös se, kun päivät ovat pidentyneet. Nyt on valoisaa jo kahdeksasta viiteen ja sehän se mieltä piristää, jos mikään.
Tällaiset talvitunnelmat tänään, samat huomennakin kai, kun Kai viettää nimipäiväänsä.

Postia ystäville

Tänään haluan lähettää kortin sinulle ja sinulle ja tietenkin  myös sinulle..... ja toivottaa Hyvää Ystävänpäivää teille jokaiselle ♥

♥

 ♥

♥ 

Pakkaset jatkuvat, mutta  meidän  ei tarvitse palella, kun on näitä ystäviä.  "Ystävä on kuin villasukka, joka talvella lämmittää ".

♥ EDIT: Oi, tämä sydämellinen puuhastelukuvahan piti laittaa tänne loppuun. Oli vähällä unohtua! 

Aikaa itselle

Päivä ilman yksinoloa,

ilman hiljaisuutta,

ilman puun vihreyttä

tai taivaan korkeutta

ei ole eletty päivä

Vaikka vain puoli tuntia

päivän aikana

tai illalla ennen nukkumaanmenoa

ja vaikka vain vihreä oksa

ikkunan takana,

tai muutama kukka maljakossa,

runoilijan sana,

pari tahtia musiikkia.

Theodor Hieck

P.S.1. Pakko laittaa tähän tuo tänään sivupalkissa oleva aforismi, vaikka se oikeastaan kuuluisi edelliseen juttuuni. Mutta kun se on niin hyvä!

A line is a dot that went for a walk.
 Paul Klee
 P.S. 2. Kuvan tausta Life-n Reflection

Ota koppi!

Vaikka olen raitojen ja ruutujen ystävä,  pidän myös palloista, joten niitä ja pilkkuja ja pisteitä löytyy usein vaikkapa tekemistäni keramiikkaesineistä ja muualtakin  täällä kotona.

Eikä siinä kaikki palloihin liittyvä, sillä palloleikit ja varsinkin pallokoulu oli minun lapsuudessani niitä hauskimpia leikkejäni. Koska asuin kerrostalossa, ei ollut puutetta hyvästä, tasaisesta seinästä, joka oli pallokoulussa a ja o. Siihen aikaan, kun äitini oli lapsi, palloteltiin useammallakin pallolla, mutta meillä oli vain yksi tai korkeintaan kaksi.
Kaikki muuttuu ja nyt lapset heittelevät seinään pientä kovaa pomppivaa palloa. Niitä  heillä on taskut täynnä ja aina osa niistä hukkuu ties minne ennen kuin leikki on loppu.

Miten pallokoulua sitten leikittiin?


 1. Tarvitaan tietenkin pallo

2. Säännötkin ovat tarpeen, koskapa  kyse on pallokoulusta. Säännöt löytyvät myös täältä.

Aion kokeilla, kuinka tuo sujuu näin vuosikymmenien jälkeen. Kiviseinää ei ole, mutta kyllä täällä sisälläkin voi pallokoulua leikkiä. Niin minäkin lapsena joskus talvella tein ja uskon, että naapurit olivat iloisia, kun seinän takaa kuului pom-pom-pom

Edit:  Mr. Clarissa luki tuon juttuni ja huomautti, että siitä  puuttui eräs toinen pallopeli, jota myös olen harrastanut. Nyt on ollut pitkä tauko myös tämän pelin kohdalla, toivon tauon jatkuvankin. [Linkki]

Kaikenlaista sitä sitten löytääkin!

Olisiko aika jatkaa tätä hommaa? Löysin  komeron kätköistä joskus muinaisuudessa aloittamani tilkkutyön.

ja kun tilkut tuohon lattialle levitin, tuli mieleen kaikenlaisia muistoja vuosien takaa. Tavallisia kankaita, mutta noilla ruuduilla, raidoilla ja kukilla oli paljon kerrottavaa siitä ajasta, kun näin "kunnianhimoista" työtä aloittelin. Kaikenlaista pitikin  tehdä, vaikka en mikään käsityöihminen vielä silloin ollutkaan. Intoa riitti yrittämiseen, mutta ei aikaa työn valmiiksi saattamiseen. 

 Luultavasti 70-luvun Avotakasta on peräisin tämä ohje, joka löytyi tilkkujen alta. Klikkaamallahan sen saa suuremmaksi, jos neuvoja tarvitsee:)

Jos malttaisin, voisin käyttää näitä vanhoja perintölankoja, mutta taidan säästää nämä tuleville sukupolville muinaismuistoina.

Nyt sitten vain ompelemaan yhteen näitä valmiiksi leikattuja kuusikulmioita.

Vaikka ei kuitenkaan ihan vielä, ei kun on näin hienoa. Odotellaan mieluummin pilvisempiä päiviä!

"Viel´uusi päivä kaikki muuttaa voi"

*

Traditiot eivät koskaan ole pahasta, varsinkaan jos niihin liittyy joku herkku. Ja tänäänhän se on Runebergin torttu, koska on Runebergin päivä. Fredrikaa saamme kiittää siitä, että hän nämä leivonnaiset aikoinaan loi miehelleen "aamupalaksi". Fredrika ei ollut vain taitava ruuanlaittaja, hän oli monipuolisesti lahjakas ja oli ensimmäisiä suomalaisia naiskirjailijoita. Aika hassua, että hänen nimensä kuitenkin liitetään useimmiten  vain näihin torttuihin.
Koulussa ei puhuttu sanaakaan Fredrikasta, vaan sitäkin enemmän tästä päivänsankarista J.L. Runebergista.
Ja totta kai, nykypäivää kun eletään, löytyy myös täältä netistä melkein tyhjentävästi kaikki mitä haluaa tietää tästä kansallisrunoilijastamme [linkki]
Mä silmät luon ylös taivaaseen-virsi on monen lapsen lempivirsi  ja koulussa oppivat kaikki laulamaan Sua lähde kaunis katselen... En tiedä, luetaanko kouluissa enää Vänrikki Stålin tarinoita, mutta vielä minun aikanani opeteltiin ulkoa runonpätkiä tuosta teoksesta.

Lotta Svärdin kohdalla on merkattu lyijykynällä "ulkoa" ja joillakin sivuilla näkee, että runoja on kovasti yritetty analysoidakin:)

Takaisin "pääasiaan", niihin torttuihin. Alkuperäisellä ohjeella tehtyjä tuskin saa, jos ei sitten Porvoosta löydy joltakin leipurilta. Usein tortut ovat kuivia ja mauttomia, ei mitään herkkupaloja.  Reseptivihkossani on  tämä ohje ollut ties kuinka kauan ja kun sen mukaan leipoo, voi sanoa, että tortuista ovat liiankin hyviä!

*Tuo aivan alussa oleva kuva on täältä [linkki] . Sieltä löytyy herkkuja, jotka on nimetty eri henkilöiden mukaan ja eikös vain Johan Ludvigimme ollut mukana joukossa! 

Mutta mistä on peräisin otsikko? Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki ensimmäiselle oikein vastanneelle.

Kesä hangen alla?

Talven pimeyden

sylissä, uneksin

kevään valosta.

Vuosi ei lopukaan

kanervan kukintaan.

Kun lumi tulee

kesä on valmiina

sen lumen alla.

(Tuntematon)

Kuvapohja [linkki]

Päivän asu ja ajatus :)

Ensiksi päivän asu ja mukana siihen läheisesti liittyvää rekvisiittaa. Mikään ylläni olevista vaatekappaleista ei ole merkkitavaraa.*

Paitapusero on hobbyhallista ostettu noin kymmenen vuotta sitten ja on vieläkin kuin uusi. Pienen repeämän olen joutunut paikkaamaan pienellä kukalla. Tyttö opetti minulle kerran jotain karateliikettä puutarhassa ja minulla sattui olemaan puutarhasakset kädessä. Sakset osuivat puseroon. Se kukka on oikein sievä siinä helmassa. Unohdin piirtää sen tuohon kuvaan.Unohdin myös piirtää muutaman rypyn sekä puseroon, että naamaan.
* Hyvänen aika, unohdin tossut: nehän ovat Ristomatti Ratian suunnittelemat!

Ja sitten se ajatus: se sisältyy löytämääni runoon/aforismiin. Noinhan minäkin olen miettinyt hiljaa mielessäni. Hyvä, että joku osaa pukea sen sanoiksi.

OLE OMA ITSESI

Lue, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei lue.

Ajattele, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei ajattele.

Tee, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei ole tarpeeksi hölmö tehdäkseen.

On mielelle pahasta olla aina osa yleistä mielipidettä.

Christopher Morley