ja kun tilkut tuohon lattialle levitin, tuli mieleen kaikenlaisia muistoja vuosien takaa. Tavallisia kankaita, mutta noilla ruuduilla, raidoilla ja kukilla oli paljon kerrottavaa siitä ajasta, kun näin "kunnianhimoista" työtä aloittelin. Kaikenlaista pitikin tehdä, vaikka en mikään käsityöihminen vielä silloin ollutkaan. Intoa riitti yrittämiseen, mutta ei aikaa työn valmiiksi saattamiseen.
Luultavasti 70-luvun Avotakasta on peräisin tämä ohje, joka löytyi tilkkujen alta. Klikkaamallahan sen saa suuremmaksi, jos neuvoja tarvitsee:)
Jos malttaisin, voisin käyttää näitä vanhoja perintölankoja, mutta taidan säästää nämä tuleville sukupolville muinaismuistoina.
Nyt sitten vain ompelemaan yhteen näitä valmiiksi leikattuja kuusikulmioita.
Vaikka ei kuitenkaan ihan vielä, ei kun on näin hienoa. Odotellaan mieluummin pilvisempiä päiviä!
Tuostapa tulee varmaan hieno tilkkupeite ja jokainen tilkku kertoo muistoistaan. Noita tuollaisia perintölankoja on minullakin kätkössä - silloin tällöin käytänkin niitä. Vaikka voihan niitä jäädä perintönä jälkipolvillekin. Osan Oman langoista lahjoitin aikanaan lastentarhaan, ne olivat paksuja villalankoja.
VastaaPoistaMukavia hetkiä tilkkujen parissa.
So wird dir sicher nicht langweilig! Ich bin schon gespannt auf ds fertige Stück.
VastaaPoistaLiebe Grüsse aus dem sonnigen Wien bei 15°
Sira: Tulee, tulee. Lupaan tehdä peiton valmiiksi. Minkä kokoisen, siitä en sano mitään:)
VastaaPoistaWienermädel: Vor ?zig Jahren habe ich mit dieser Näharbeit angefangen, so irgendwann muss sie ja mal fertig sein:)
Bei uns ist es auch sonnig, aber -7°
Tuosta tulee hieno! Tykkään tilkkupeitoista, mutta se tuntuu aivan liian työläältä tehdä itse. Virkattuun tilkkutäkkiin mulla on kaksi palaa valmiina...ollut jo kauan :)
VastaaPoistaTeetätin kerran tuttavan kautta tilkkupeiton, mutta siitä ei tullut valitettavasti nättiä, mutta tuosta tulee. Tuli muuten mieleen yksi vanha kuva lapsuudesta, kun meillä istuu monta rouvaa leikkaamassa matonkuteita. Pitääkin yrittää löytää se, mutta ensin pitää jatkaa bloghopping, kun on jo vieroitusoireita viikon loman takia.
VastaaPoistaSusadim: Ai, oot oikeastaan yhtä pitkällä kuin minä. No vähitellen voidaan saada vaikka jotain valmistakin. Toivossa on hyvä elää.
VastaaPoistaAllu: Toivottavasti löydät kuvan. Muistaakseni tuo pala, joka on valmiiksi ommeltu, oli jonkin aikaa meidän likoilla nukenpeittona, kunnes joutui muiden tilkkujen kanssa komeroon. Ainakin tilkun tai kaksi ompelen ihan kokeeksi lisää, joten jonkun kokoinen peitto siitä tulee.
Minulla olisi yksi käsityö Suomessa odottamassa. Aloin joskus aikoinaan virkata päiväpeitettä. Neljäs pala menossa, ja viimeksi taisin virkata sitä 80-luvun alussa.
VastaaPoistakato nyt tätäkin: Meitä ahkeria näyttää riittävän. Pidetään yhteisnäyttely, kun työt ovat valmiit.
VastaaPoistaNoita käsitöitä jää joskus seisomaan johonkin varastoon. Äidilläni oli eräs pöytäliinan merkkuutyö meidän vintillä vuosikausia. Hän oli aloittanut sen sisarelleen häälahjaksi, muttei saanut valmiiksi. 20 vuotta myöhemmin tätini sai sen valmiina 20-vuotishääpäivän kunniaksi.
VastaaPoistaSira: Arvokas ja historiallinen hääpäivälahja sitten lopulta:)
VastaaPoista