Uusi vuosi alkamassa

Miten nopeasti tämä vuosi on mennytkään! Kuinka oppisi elämään tässä ja nyt eikä vasta sitten kun .......  Kuinka muistaisimme, että

"Kaikella on määrähetkensä, 

aikansa joka asialla taivaan alla. 

Aika on syntyä ja aika on kuolla,

aika on istuttaa ja aika repiä maasta,

aika surmata ja aika parantaa,

aika on purkaa ja aika rakentaa,

aika on itkeä ja aika nauraa, 

aika on valittaa ja aika tanssia,

aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä,

aika on syleillä ja aika olla erossa,

aika etsiä ja aika kadottaa,

aika on säilyttää ja aika viskata menemään,

aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen,

aika olla vaiti ja aika puhua,

aika rakastaa ja aika vihata,

aika on sodalla ja aikansa rauhalla."

Saarnaajan kirja, 1992

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat. Onnekasta vuotta 2019!

Täällä taas

Tulipa pidettyä neljän kuukauden pituinen tauko tuumiskellen viitsinkö jatkaa tätä blogiani, mutta kuten näkyy täällä sitä ollaan.
Näin aluksi pieni kuvapläjäys:

Niin se kesä sitten tuli ja meni mansikoilla herkutellen ja helteitä ihmetellen.

Puutarhan kukat, syysleimut ja punahatut viestivät kesän loppumisesta.

Auringonlaskua ihastelemassa!

Elokuussa lähtivät tytöt ja pojat jälleen koulutielle. Oma kouluaika tuli minulle mieleen, kun näin nämä verhot [klik] ja pakkohan ne oli saada tänne"työhuoneeseeni" nostalgiaa tuomaan. Tuolla ylimmässä kerroksessa oli musiikkiluokka, siellä harjoiteltiin tätäkin laulua: 

Syksyn yrttisatoa - sinistä basilikaa, greippiminttua, sitruunatimjamia, oreganoa.... ja steviaakin tuosta löytyy. Tillit kuivuivat helteessä heti alkuunsa, onneksi on vielä jäljellä iso purkillinen viime kesän hienosta sadosta

Jos kesä oli kaunis, on sitä tämä syksykin loistavine väreineen!

Ja pian saapuu tämä pikkuneiti meille viikoksi hoitoon:) Saa sitten taas tarkkailla meitä ja meidän menemisiä tuolta korkeuksista.

Ihanat serkukset

"Lastenlapsemme" vanhimmasta nuorimpaan. Uskon, että nämä pikkuiset pitävät runoista ja lauluista samalla tavalla kuin heidän emäntänsä ja isäntänsä lapsuudessaan:)

Lurpin larpin luppakorva,

luppakorva, loppakorva

lirpun lerpun lepsuttaa,

tiellä mennä lupsuttaa,

hännällänsä lopsuttaa, 

kielellänsä lipsuttaa.

-Kaija Pakkanen-

                                         

 Kissa Krumeluu

Silkkiturkki, ruususuu, 

pieni kissa Krumeluu, 

pienen pieni kissa

istuu aatoksissa.

Miettii kissa Krumeluu:

Missä on se suuri puu,

jossa niinkuin omenoita

kasvaa hiiren penikoita.

Puuta vain kun ravistaa

sata hiirtä putoaa.

Niitä sitten popsimalla

söisi pienen sienen alla

kissa Krumeluu,

pieni ruususuu.

-Kirsi Kunnas-

Leikkisät koiranpennut

Emme me pienet koiranpennut muuta kuin leikkiä lyömme.

Nuuhkimme ilmaa kuonollamme siinä on meidän työmme.

Hau hau hau, vou vou vou, siinä on meidän työmme.

Pörröinen turkki ja pehmoiset tassut, hännän pääässä on tupsu.

Päämme on aina kallellansa, taidamme olla hupsut.

Hau hau hau, vou vou vou, taidamme olla hupsut.

Palloina kierimme mattoje päällä, juostaan ja tepastellaan.

Valtavan suuren tuolin alla joskus me istuskellaan.

Hau hau hau, vou vou vou joskus me istuskellaan.

Kyllähän kaikilla hauskaa on ja koiran pennuilla aina.

Aamusta iltaan leikillämme haukumme innokkaina.

Hau hau hau, vou vou vou, haukumme innokkaina.

-Aimo Mustonen-

Koiravauva 10 viikkoa

18.4. Suomen aforismipäivä

Vilkaisu Suomen kansan kalenteriin näytti, että huomisen tapahtuma- ja teemapäivän aiheena ovat aforismit. Kiva! Etsin siis keräämiäni aforismeja, kuvakirjastostani löytyivät sitten sopivat kuvatkin.

An art book is a museum without walls

-Andre Malraux-

Kun kannamme vastuuta kaukana olevista,

heistä tulee meille läheisiä.

-Paula Sainio-

Muista ikivanha totuus: vain tyynessä vedessä voi taivas kuvastua.

-Erkki Melartin-

Jokainen pulma sisältää oman ratkaisunsa avaimen.

-Stanley Arnold-

Anyone who says they have only one life to live must not know how to read a book.  -Tuntematon-

Korkeakin torni alkaa maasta.

-Japanilainen sananlasku-

Ihmisiä voisikin nykyään verrata metsuriin, jolla on liian kiire, että ehtisi 

teroittaa tylsän sahansa.

-Leif Lindberg-

Jos sinulla on kiire, älä tee mitään.

-Anton Tsehov-

Tuhannenkin virstan matka alkaa yhdellä askeleella.

-Kiinalainen sananlasku-

Loppuun vielä, jälleen kerran, Mirkka Rekolan ajatuksia herättävä runo. 

Aina katsoin samaa kiveä
kun kuljin siitä, miksi en osannut
sanoa sitä, miksi olin niin mykkä.

Aurinkoista pääsiäistä!

Auringonkeltaista sisällä ja ulkona lumihangella, mikä sen piristävämpää!

Aamupäivällä huurteiset puut hämmästyttivät  tien varsilla, mutta ennen kaikkea ihastuttivat ja pitihän tämä erikoinen "kevätsää" ikuistaa blogiinkin.

Kaupungin kaduilla olivat värit jo harmaampia.

Ihmettelimme hiukan, mitä kirppuja tuolla jäällä oikein näkyy, lähemmäksi tultuamme todettiin, että pilkkijöitähän nuo olivat. Hyvänen aika, kuinka uhkarohkeita!

Oikein hyvää ja rauhallista pääsiäisen aikaa!

 

Kaikenlaista sekalaista sitten viime näkemän

Suomen kansan kalenterista löytyi tieto: "Kun maaliskuussa sataa kovasti lunta, on tuleva kesä poutainen."  Ja  sitä lunta on todella tullutkin, mutta ei haittaa, kun tiedossa on lämmin kesä!

***********

Viime viikonloppuna ehti muuten niin kiireinen neiti 12vee ilahduttaa meitä läsnäolollaan. Saatiin kuunnella pianosoittoa, lautapelit pääsivät esille ja tietenkin kynät ja väriliidut, sillä tyttö on perinyt suvussa kulkevan innostuksen piirtämiseen ja maalaamiseen.

Tässä taas  näppäräsormisen 8veen koulun veistotunnilla tekemä Suomen kartta, Ahvenanmaatakaan unohtamatta.  Hieno työ!

**************

Minulla on aina oltava joku käsityö, kun katselen/kuuntelen televisio-ohjelmia. Tämän suojuksen virkkasin lukulaitteelleni, joka on usein mukana, minne nyt menenkin. 

Työ, joka eteni hitaasti. Sormet väsyivät kun virkkasin paksusta ontelokudelangasta tuolimattoa  tässä perheessä eräälle, joka kuluttaa perintönojatuolia tv:tä katsoessaan:)

Nyt tuo tuolinpäällys on valmis. Samoin on valmis  toinen "suururakka", eli  valokuva-albumi. Kuvissa  8veen ja 10veen koulun joulujuhlat, joita vietettiin tunnelmallisessa ympäristössä, vanhassa  kirkossa.

Jo muutaman vuoden ajan olen teettänyt puolivuosittaiset valokuva-albumit, mutta mikä työ kerätä kuvia, joita  on siellä ja täällä, tietokoneilla, puhelimissa jne. Aina turhaan päätän, että alan kerätä kuukaisittain kuvat kansioihin, joista voisin nopeasti siirtää ne kuvankirja-ohjelmaan. Kuten näkyy, nyt valmistui heinä- joulukuu 2017.  Hyvä minä!

Älkää kauhistuko, kun näette tuon viereisen kirjan nimen ja aiheen. Kuten takakannessa todetaan "me emme ole kuolemattomia. Aika jättää meistä jokaisesta, mutta tavarat ovat ja pysyvät." Ennen kuin vanhuus alkaa vaivata olisikin paras miettiä jo nyt, mitä ei halua jättää jonkun toisen vaivaksi, mistä voi hankkiutua eroon jo nyt. Kirja on hauskasti koottu ja kirjoitettu.

*************

Onneksi tässä kirjoittaessani ei tarvitse käyttää ääntään, se kun on ollut melkein poissa. Kävinkin juomassa taas sitruuna-inkivääriteetä, joka on jo hiukan auttanut.

  

Ilta on tummunut ja taidan mennä sänkyyn lukemaan, en  siivousopasta, vaan jospa lähtisin matkoille

keskiaikaan ja siihen tämä opas on mitä mainioin.

Ei vain tänään,

kansainvälisenä naistenpäivänä, vaan joka päivä olisi syytä muistaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen tämä sukupuolten tasa-arvotavoite 
"Tavoitteena saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Tyttöjen ja naisten kouluttaminen, heihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lopettaminen sekä heidän mukaanottaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa."

Kunnioita itseäsi. Kenelläkkään ei

ole oikeutta käyttää Sinua  hyväkseen 

tai kohdella sinua alentuvasti 

tai holhoavasti. 

Et ole myöskään koriste tai lisäke. 

Tee voitavasi auttaaksesi muita naisia 

ja edistääksesi naisen asemaa.

Tästä pienestä Karen Katafiaszen kirjoittamasta kirjasesta löytyy monta muutakin rohkaisevaa ja kannustavaa elämänviisautta eikä kirjan hilpeä kuvituskaan ole yhtään pahitteeksi.

Kyllä kannatti

Aivan liian nopeasti on tämä helmikuukin mennyt, nyt on jo 17. päivä!

Onneksi on julkaistu erilaisia kalentereita, joista ajan kulumista voi seurata stressaantumatta, kuten nyt tästä runokalenterista. Saa nähdä, mikä runo vie minut huomiseen päivään.

Siis mikä kannatti?
Sain tämän upean runokalenterin blogiystävältäni Saksasta ja totesin itsekseni jälleen kerran, että kyllä on kannattanut pitää yllä kauan sitten opittua kielitaitoa (no se suullinen on kyllä hiukan ruostunut), mutta saksankielinen kirjallisuus runoineen päivineen on kulkenut mukana opiskeluajoista lähtien.

Olisin mielelläni liittänyt sopivan kuvan tämän päivän runoon, mutta kun en keksinyt siihen mitään, menen kalenterissa muutaman päivän taaksepäin, kuudenteen helmikuuta, siihen tämänpäiväinen illansuussa otettu kuva sopii melko täydellisesti:)

Abendlied

Ich stand auf Berges Halde,

Als heim die Sonne ging.

Und sah, wie über'm Walde

des Abends Goldnetz hing.

Des Himmels Wolken tauten

Der Erde Frieden zu,

Bei Abendglockenlauten

Ging die Natur zur Ruh'.

-Friedrich Rückert- 

Runon voi  kokonaisuudessaan kuunnella täältä:

Kimaltelevien hankien aikaa

"Helmikuu lienee saanut nimensä puun oksilla kimaltavista jäähelmistä, jotka syntyvät, kun suojasään jälkeen pakkanen taas kiristyy".
Toisella kotimaisellahan on helmikuun nimi februari, se taas juontaa alkunsa roomalaisten puhdistusrituaali-sanasta.

Täältä  Suomen kansan kalenterista löysin ajankohtaisten  tietojen lisäksi mielenkiintoisia kansanperinteeseen liittyviä viisauksia, sääennustuksia ja muuta - aivan vanhojen almanakkojen mallin mukaisesti.
"Rikkaaksi tuli, jos pystyi selvittämään ompelulangan solmut lankaa katkaisematta". Pitäisiköhän kokeilla?

Ajankohtaista helmikuulta:

4.2.  Kynttilänpäivä. Nimitys juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin 



5.2. Runebergin päivä. Olen aikaisemmin muistanut tätä päivää täällä [klik]

 ja herkullisine torttuohjeineen myös täällä [klik]


6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää. Lippu nostetaan salkoon ainakin Pohjois-Suomessa. 

Meilläkin on juhlapäivä samana päivänä, lippua emme nyt kuitenkaan nosta salkoon, 

mutta juhlimme muuten vaaan, kun tämä tyttömme viettää syntymäpäiviään! Talvisäällä on mukava palata kesäisempiin tunnelmiin:)


13.2. Laskiaistiistai

 Nyt lasketaan mäkeä, mutta " laskijaisena mäen laskulla ei saa kaatua. Jos kaatuu, niin pellava menee kesällä lakoon".

Sen jälkeen  syödään laskiaispullia ja taas mutta "laskiaisena ei saa ollenkaan juoda, niin sitte ei heinäaikana janota". Pitääköhän tuo kahvi jättää nyt sitten juomatta!