Mitä tekisin

 kun on näin kuuma kuin tänään, jopa yli +30°C ?

Istunko vain omenapuun varjossa?

Ihmettelenkö, kuinka nopeasti nuo kesäkurpitsan taimet kasvavat?

 Mietinkö, mitä seuraavaksi tuonne kasvimaalle kylväisin, siis sitten kun on hiukan viileämpää?

Tai seurailenko vain pikku rasavillin touhuja? Tuon laulun sanoihin ei ole mitään lisättävää, sillä juuri tuollaisia ne ovat, nuo leikkisät koiranpennut.

Luovuus on ennakkoluulottomuutta ☺

Opettele nauramaan itsellesi! Sitä olen totisesti harjoitellut jo monen vuoden ajan ja voin sanoa, että edistystäkin on tapahtunut. Enhän muuten esittelisi täällä  aikaansaannoksiani,

kuten nyt näitä viimeisimpiä keramiikkatöitäni. Kun olen pitänyt niistä suurta ääntä ja kertonut kaikille, kuinka mukavaa on pistää kätensä saveen ja antaa mielikuvitukselleen* vallan, uskovat muutkin kuin minä, että nuohan ovat oikeastaan aika hauskoja:-) 
 * mukaan mahtuu toki matkittujakin ideoita.


Tästä myssystä ei voi sanoa, että se olisi vain hauska....

vaan myös erittäin hyödyllinen.  Ravelrystä löytyneessä "Stickutmaning 2013"-haasteessa, josta kerroin viimeksi täällä  [klik] olemme päässeet toukokuuhun ja tässä on nyt tämän kuun vastaus: kesäinen myssy 7veelle. Kudoin sen hamppu-/puuvillalangasta, jota olin tilannut aikaisemmin  Kiertistä. Se onkin oikein ihanteellinen materiaali  kesämyssyihin, sillä hamppukuidut suodattavat  95% UV-säteilystä. Hampusta tehdyt vaatteet sopeutuvat lisäksi ruumiin lämpötilaan,  ne tuntuvat  viileiltä kesällä, mutta lämpimiltä talvella. Myssyn perusohje löytyi täältä, mutta muuttelin sitä jonkin verran.
Tyttöhän on suuri lintujen  ystävä ja onneksi löysin varastoistani joskus kauan sitten tekemäni pienen emaloidun pääskysen koristeeksi.

Multaisin sormin ei näihin lankoihin viitsi koskea, joten nyt nautitaan puutarhatöistä, auringosta ja kaikesta muusta mukavasta, jota elämä tarjoaa!

Iloni on kuin kevät, niin lämmin, että kukat puhkeavat kukkaan kaikkialla. -Thich Nhat Hanh-

 (Kukkaistyttö: The Graphics Fairy)

Kevätmietteitä viikon varrelta, osa 2

Silmä lepää aina näissä vanhoissa perinnerakennuksissa, mutta mikä onni, että en ollut paikalla vuonna 1808-09, kun täällä ympärillä taisteltiin verisesti. No eipä ollut  Furiirin puustellikaan, se siirrettiin tänne myöhemmin. Täällä Vänrikki Stoolin keskuksessa olin kyllä silloin kun vietettiin tykit paukkuen Suomen sodan muistovuotta. Mutta kun eivät sodat minua ollenkaan kiinnosta, olin paljon tyytyväisempi, kun sain nyt tutustua täällä kaakaon historiaan ja osallistua suklaamaistajaisiin:-))

Tätä ei voi ohittaa, vaan pakkohan on nyt näyttää, että saimme  olla hoitamassa jonkin aikaa pikkukoiraa.

Ensin oltiin niin  rasavillejä,  peuhattiin ja leikittiin ja näytettiin kaikki temput, jotka osattiin. Olin ottanut  mukaani lukemista,  sillä tiesin, että pian pikku pentu ottaisi reilut päiväunet, sitä en vaan olisi arvannut, että meillä on yhteinen harrastus: kirjat!
Ehkä pentu pitää myös tästä Ilpo Tiihosen kirjoittamasta runosta, josta pari säkeistöä.

RIISIN RAASIN RUSINA

Riisin raasin rusina,
kirjoja on tusina.

mitä laulat laiha kirja,

mitä paksu posmottelet?

Riisin raasin rusina,

kirjoja on tusina.

Yhden selkä sian nahkaa, 

toisen vaatteet verkaisia.

Eilen oli kaunis päivä, mutta ei yhtä helteinen kuin tänään perjantaina. Veneitä oli harvakseltaan laitureissa, mutta ne ovat varmaan täyttyneet pikavauhtia ennen viikonloppua. Saisipa asua edelleen aivan meren rannalla!

Vaikka onhan tässäkin maisemassa oma viehätyksensä. Rauhoittavaa, mutta ei vilvoittavaa oli istahtaa kasvimaalla ahertamisen jälkeen puutarhakeinuun.  Ilta-auringon kultaamasta metsiköstä pystyi nauttimaan vasta kun  nuo päivän  +28°C hiukan hellittivät.  Ne olivat minulle aivan liikaa,  ainakin täällä "kuivalla maalla".

Kevätmietteitä viikon varrelta

Kevätlaulun sanoitus- ja sävellystyö meneillään: "Solen går ner i blommorna i gräset, på natten sover djuren....."

Kevään ensimmäiset orvokit padassaan.

7veen tanssiryhmän kevätesitys, musiikkina tämä [linkki]

Siirryin kevättakkiin, joka on pian turha vaate, helteitä kun on tulossa.  Siinä on kaunis vuorikangas

ja selustassakin on hiukan kaunista kirjailua. Olen näköjään uskollinen Gudrun Sjödenin

vaatetuotannolle, sillä

kevätsiivousta tehdessäni tuli jälleen vastaan tämä takkini nuoruusvuosilta monen vuosikymmenen takaa. Takki oli jo kerran joutumassa muiden keräyksiin vietävien vaatteiden joukkoon, mutta eipä joutunutkaan.

vaan saa säilyä muistona tuolta ajalta, jolloin keltainen oli ehdoton suosikkivärini. Tuskin monelta löytyy näin vanhaa Gudrunin suunnittelemaa vaatetta. Tai löytyykö?

Vihdoinkin!

Täällä jälleen!  Varustettuna piknikkorilla ja iloisella mielellä tulimme kevään ensivisiitille kesämökillemme.  Aivan kuin olisimme olleet täällä eilen, mutta tuolta aikaisemmista postauksista näin, että puoli vuotta on jo kulunut siitä, kun laitoimme kaiken talvikuntoon – miten aika voikin kulua näin nopeasti.

Pöytä katettiin ulos aurinkoon. Tässä oli hyvä istua, kuunnella mustarastaan viserrystä ja nauttia kesälämpimästä säästä ja herkullisesta perunasalaatista,

jonka olin valmistanut kotona ennen lähtöä. Tätä aion tehdä useamminkin.

PERUNA-PUNAJUURISALAATTI

Muutama peruna viipaloidaan

Pari etikkapunajuurta, myös viipaleina

Raejuustoa

Sipulia suikaleina

Paprikarenkaita

Kastike:

Oliiviöljyä n.puoli dl

Omenaviinietikkaa 1-2 rkl

Sokeria 1 rkl

Sinappijauhetta1tl

Valkosipulia pari kynttä viipaleina

Jälkiruokana kahvi ja appelsiininlohkot, vaikka tarkoitukseni oli

leipoa mukaan tällaiset omenapiiraat pakasteessa olevista omista omenanlohkoista. Piiraita varten ostin hiljattain pienet vuoatkin ja kokeilin leipoa näitä herkkuja. Ohje on täällä [linkki].

Rannikolla ovat kevään merkit hiukan myöhäisemmässä kuin sisämaassa, mutta kuten näkyy, reippaasti ne jo ovat tulossa.

Teemana linnut

Eivät  kuitenkaan muuttolinnut, vaikka niitäkin näkee ja kuulee nyt päivä päivältä enemmän. Kurjet huutavat, kirjosieppo tutkii ja vertailee pesäpönttöjä, joutsenia on pelloilla suurina valkoisina laumoina. Ja nyt täällä näkee vielä tällaisia, niin mikähän laji tämä nyt oikein olisi?

Angry Birds-villitys on tavoittanut nämä  pikkupojat ja tietenkin minä virkkasin heille pipot, vaikka en itse ymmärrä näistä linnuista mitään. Mutta kun he ovat niin innoissaan, pitihän minun.

Tuon punaisen "iloisen " näköisen linnun teko-ohjeen löysin täältä [Linkki],

mustan pipon mallin  hain tästä kuvasta.

Pipo pääsi välittömästi tyytyväisen pojan päähän.

Tuossa  keittiön ikkunan alla näkyy herätyskellomme herra Fasaani seuranaan rouvat sekä orava. Kaikki hyvässä sovussa, mutta hetken päästä tulikin kaikille neljälle kiire, kun naapuritalon neljä kissaa lähestyi niitä vaanien.

Vappupäivänä meillä  oli hieno vieras, kun pikkuinen Alfons tuli ensivisiitille. Alfons on  leikkisä, söpö, vilkas, energinen 9 viikon ikäinen  walesinspringerspaniel. Aivan ihana!!

Tutkimista riitti kai ihan liiaksikin, vauhti oli päällä ja hyvä, kun jonkun kuvan sai otettua. Sisällä sitten rauhoituttiin ja lopulta otettiin pitkät, pitkät päiväunet keittiön pöydän alla.

Miten  Alfons sopii  otsikon lintuteemaan?  No, aivan mainiosti: sehän on lintukoira.