Kevätmietteitä viikon varrelta, osa 2

Silmä lepää aina näissä vanhoissa perinnerakennuksissa, mutta mikä onni, että en ollut paikalla vuonna 1808-09, kun täällä ympärillä taisteltiin verisesti. No eipä ollut  Furiirin puustellikaan, se siirrettiin tänne myöhemmin. Täällä Vänrikki Stoolin keskuksessa olin kyllä silloin kun vietettiin tykit paukkuen Suomen sodan muistovuotta. Mutta kun eivät sodat minua ollenkaan kiinnosta, olin paljon tyytyväisempi, kun sain nyt tutustua täällä kaakaon historiaan ja osallistua suklaamaistajaisiin:-))

Tätä ei voi ohittaa, vaan pakkohan on nyt näyttää, että saimme  olla hoitamassa jonkin aikaa pikkukoiraa.

Ensin oltiin niin  rasavillejä,  peuhattiin ja leikittiin ja näytettiin kaikki temput, jotka osattiin. Olin ottanut  mukaani lukemista,  sillä tiesin, että pian pikku pentu ottaisi reilut päiväunet, sitä en vaan olisi arvannut, että meillä on yhteinen harrastus: kirjat!
Ehkä pentu pitää myös tästä Ilpo Tiihosen kirjoittamasta runosta, josta pari säkeistöä.

RIISIN RAASIN RUSINA

Riisin raasin rusina,
kirjoja on tusina.

mitä laulat laiha kirja,

mitä paksu posmottelet?

Riisin raasin rusina,

kirjoja on tusina.

Yhden selkä sian nahkaa, 

toisen vaatteet verkaisia.

Eilen oli kaunis päivä, mutta ei yhtä helteinen kuin tänään perjantaina. Veneitä oli harvakseltaan laitureissa, mutta ne ovat varmaan täyttyneet pikavauhtia ennen viikonloppua. Saisipa asua edelleen aivan meren rannalla!

Vaikka onhan tässäkin maisemassa oma viehätyksensä. Rauhoittavaa, mutta ei vilvoittavaa oli istahtaa kasvimaalla ahertamisen jälkeen puutarhakeinuun.  Ilta-auringon kultaamasta metsiköstä pystyi nauttimaan vasta kun  nuo päivän  +28°C hiukan hellittivät.  Ne olivat minulle aivan liikaa,  ainakin täällä "kuivalla maalla".