Kuinka usein palaammekaan muistoissamme Kölniin! Lentävä lause herkutellessamme on: "tämähän on aivan kuin Reinin rannalla"😍. Harmi kun en nyt muista mitä olimme tilannet, mutta tunnelman muistan hyvin!
Kuva tuli esille, kun selailin vanhoja valokuva-albumejani ja ajattelin heti, että taidankin tässä samalla lähettää terveiset sinne blogiystävälleni Allulle.
Kävin juuri tutkimassa, mitä uutta blogimaailmassa tapahtuu ja löytyyhän sieltä aina mielenkiintoisia juttuja laidasta laitaan. Mitäs täällä sitten? No, lähdettiin kesämökillä käymään.
melko nopeasti olisi pihapiiri vain villi viidakko, kuten tässäkin jo näkyy!
Hiukan enemmän auringonpaistetta olisi puutarhamme kesältä odottanut!
Koira-lapsenlapsi pääsi meille muutamaksi päiväksi. Ilo oli molemminpuolista!
Blogiystäväni Allun sivuilla olen saanut ihailla aivan upeita kuvia heidän matkastaan Kanadaan. Mieleen palautui oma matkamme vuosia sitten. Valokuva-albumimme on täynnä kuvia ja muistoja, mutta tässä kolme sivua ajalta, jolloin olin innostunut skräppäilystä:)
Minullahan soi päässäni aamuisin
herättyäni joku laulu ja todella usein sama, eli Eino Leinon runo
Nocturne. "Ruislinnun laulu korvissani...." saattaa kuulua nykyään jo
välillä aamiaispöydän tosella puolella istuvan kaverini hapuillen
laulamana, hiukan vain ontuvat nuo sanat. Pitäisi etsiä hänelle
ruotsinkielinen versio. En ehtinyt toivottaa: "Hyvää Eino Leinon päivää,
runon ja suven päivää!" sillä tässä tuli matkan varrella joku tekninen ongelma:)
Aikanaan, kun suru häipyy, tulevat muistot... Ja jokainen niistä koskee yksitellen 
. Tässä yksi niistä - Pyöräretkellä Vanhan Vaasan raunioilla 1970.
