Enkelileikkiä

Skräppäystä tämäkin! Ennen joulua sain inspiraation askarrella enkeleitä ja kun skräppi-  ja muita papereita on kaapissa yllin kyllin, tein enkelit Villaketun blogista löytämäni  idean mukaan. Olipa hauskaa. Tuli mieleen lapsuuden paperinukkeleikit ♥. Ilahdutin paria ystäväänikin näillä luomuksilla — loput lentelevät täällä kotona.

♥ Nämä enkelikaksoset taitavat olla Ystävyyden enkeleitä ....

....kuten nämäkin ♥

Suojelusenkelit lentävät iltahämärässä

Myötätunnon enkeli

 

    Toivon enkeli

Itselleni nämä tuovat hyvän mielen, toivottavasti muutkin saavat niistä iloa.

Keittiössä tapahtuu

Tämä perjantaipäivä oli oikein mukava, mutta varsinkin keittiössä oli erikoisen mukavaa. Uusi astianpesukone aiheutti sen verran työtä, että sanoinkin viettäneeni syntymäpäiväni pää roskakaapissa. Siellähän ne kaikki johdot ja letkut ja putket olivat, joten siivottavaa ja kuurattavaa riitti, ennen kuin  vanha oli saatu pois tieltä ja uusi kone saapui.

 Löytyy keittiöstä muutakin kuin astianpesukone , kuten nämä iloiset hedelmät, jotka piristävät mieltä

ja tämä iloinen kannu, joka saa minut aina hyvälle tuulelle

sekä tämä 5veen hassu hamsteripoika Scoodles. Niille jotka eivät tiedä mikä tämä on, kerron, että se on Zhu Zhu Pet, tämän hetken MUST pikkutyttöjen keskuudessa. Oikeastaan on hyvä, että tämä kelpaa oikean sijasta. Tässä tämä vipeltäjä on lasketteluvarusteissaan ja mikä vauhti sillä olikaan kun se suksillaan suihki pitkin keittiön lattiaa. Selvennykseksi vielä videon pätkä kaikille ihmettelijöille:))

"Poetry Café"

Kuukausihaasteen aika jälleen, tammikuuhun kun on jo siirrytty. Tällä kertaa teen sen näin:

Kuvasta näkyy, kuinka kovasti harmittaa se, kun en ole saanut runoilemisen lahjaa. Onneksi sentään on lukemisen lahja annettu ja saan nauttia tästä vanhimmasta kirjallisuuden lajista, lyriikasta.

Haastetta varten joudun siis oman tuotannon puuttuessa lainaamaan muiden aikaansaannoksia tehdäkseni niistä TAMMIKUUN runon.

Talvi on jälleen tullut -

Ajattele, kuinka riemu kävi ylitseni.

Ma taivahalle katselen -

Muistan, kuinka lasna muinen

Ihaellen illan kuuta

Kera koirani pitkään juttelin.

Unta näkee talo

Unta, unta, unta.

Nämä ovat suuresta runokirjastani lainattuja eri runojen ensisäkeitä, joista kunnia kuuluu Katri Valalle, P. Mustapäälle, Timo Pusalle, Eino Leinolle, Immi Hellénille, Unto Kupiaiselle, Einari Vuorelalle ja vielä kerran Eino Leinolle.

Toivon, ettei kenenkään runokorvaa loukkaa tämä vapaamittainen luomukseni.

Ikävöinkö jo vanhaa vuotta

Kuunsirppi on jäänyt päivänvaloon.

Meissä on ikävä entiseen.

Haluamme takaisin

sinisenmustat yömme ja tähdet.

Mirkka Rekola

Sama tunne lapsuudesta lähtien. Entuudestaan tiedän kuitenkin, että vähitellen tuohon uuteenkin tottuu, kun vain antaa sille aikaa ja onnistumisen mahdollisuuden.

Meidän joulu

Mikä riemu, vihdoinkin  tuolla ulkona liikkuu joku, ei kai vain joulupukki! Myös pikkuinen W kuuntelee korva tarkkana, mutta taitaa olla liian jännittävää, joten paras juosta äidin syliin.
Isommilla lapsilla oli paljon kerrottavaa joulupukille. Vakuuttivat olleensa aina kilttejä ja siitä hyvästä saivatkin sitten monta pakettia. W unohti ujostelun, kun huomasi, että se oli turhaa hommaa, täällähän tapahtui vain hauskoja asioita ja mistähän joulupukki tiesi, että S toivoi ompelukonetta? Sillä piti sitten melkein heti ommella vaatteita leikkihamsterille.

Jouluun valmistautuminenhan alkaa pikkujouluna. Australialainen pikkujoulutonttu toi mukanaan kolme kengurua, jotka kotiutuivat hyvin tähän uuteen talviseen ja lumiseen  maahan.  O tuossa pitää vastaanottopuheen.
Lumitöitä on riittänyt jonkin verran, linnuista on pidetty huolta ja lumessa on rämmitty ja leikitty Seuraa johtajaa, kuten kuvasta näkyy. On tämä mukavaa,  tämä joulun aika.♥
Uusi vuosi kuitenkin lähestyy ja uudet suunnitelmat alkavat täyttää mielen. Lähtisikö vaikka matkalle jonnekin?

Nyt ollaan tuolla,  minne päin sitä lähdettäis?

Hyvää Joulua ♥ God Jul

Joulu,

se on kuusenneulasten

ja sammuvien kynttilöiden tuoksua,

ja hiljaista,

onnellisen säikähdyttävää rakkautta,

ja lahjoja, ja unta,

jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita

ja laskemme kynttilöiden pieniä liekkejä

ja avaamme hitaasti kirjoja,

jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

Ja jossakin ajatusten keskellä

nukkuu lapsi,

joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa

pienissä käsissään

ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys

lämmittää häntä pimeässä.

Mika Waltari

♥ ILOISTA JA LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ KAIKILLE ♥

Ikkuna jouluun

Nyt on sytytetty kaikki neljä adventtikynttilää. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina sytytimme odotusta symboloivan kynttilän, toinen kynttilä on jouluilon sytyttäjä, kolmas symboloi joulurauhaa ja

tänä aamuna sai sytyttää jo neljännen, rakkauden kynttilän, Mariallle omistetun.

♥ ♥ ♥ ♥♥♥

 

Minähän olen keksinyt kaikenlaista kivaa touhuamista tähän saakka, joten nyt alkaa valitettavasti se kiireisin aika, jos haluaa kotiin kauniin ja rauhallisen joulutunnelman. Siivottavaa ja jouluruokien valmistamista riittää, vaikka osittain jouluateria koostuu siitä, että yksi lapsista tuo mukanaan vaikkapa rosollin, toinen jotain muuta ja kolmannellakin on mukanaan osuutensa.

Aikani on tähän saakka kulunut tilkkuenkeleiden tekemisessä, joulutähtiäkin on väkerretty paperista ja sitten olen maalannut. Kaikki alkoi ikkunanpokasta, jonka maalasin valkoiseksi, mutta kun väriä oli jäljellä ja pensseli otettu käyttöön maalasin vielä yhden ikkunanlaudan, kaksi pientä puulaatikkoa, yhden pienen puuastian.....

Syksyisin  kun lähdemme kesäpaikastamme viimeisen kerran, on minun aina saatava mukaan sieltä jotain. Saan kyllä kuulla tästä asiasta aika paljon kritiikkiä ja motkotusta täällä kotona mutta ei se mitään. Lopulta tulee kyllä sitten kiitostakin. Niin se aina menee. 
Viimeksi otin vintiltä löytyneen seinähyllyn (joka on jo mennyt tytön keittiön seinälle) ja vanhan ikkunanpokan.
Juuri sen maalasin valkoiseksi.

Ja nyt saan ripustaa joulukortteja ja myöhemmin jotain muuta kauniisiin vanhoihin ikkunanraameihin. Oi kun olen tyytyväinen. Nyt sitten muihin hommiin.