Neljäs kansio, neljäs kuva

Tämä on aika kiva. Valokuvameemi kiertelee melkein joka blogissa, joten miksi ei minunkin.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi tietokoneessa. 2. Valitse neljäs kuva kansiossasi ja julkaise se blogissasi. 3. Selitä kuva.

Den här utmaningen finns i ”alla” bloggar och nu är det min tur . Den är ganska rolig.

Reglerna är enkla: 1. Ta den fjärde bilden i den fjärde mappen du har i din dator. 2. Lägg sedan ut bilden i bloggen. 3. Skriv några ord om den.

Siellä oli kansio, johon olin skannannut vanhoja kuvia suvustani. Kuvassa on isoäitini Alma Lydia takana, edessä istuu hänen sisarensa Selma. Kuva on aika huonossa kunnossa, mutta minulle se on tärkeä. Alma Lydiasta ei niin montaa nuoruudenkuvaa olekaan. Ikää tällä kuvalla on noin 100 vuotta. Koska tämä neljäs on näin huonokuntoinen, laitan viidennenkin kuvan mukaan. Jag hittade den här bilden i mappen med skannade familjefoton. Min mormor Alma Lydia står bakom bordet, hennes syster Selma sitter. Bilden är i dåligt skick, men den är viktig för mig. Det finns inte många bilder av den unga Alma Lydia. Fotot är ca 100 år gammalt.
Eftersom den fjärde bilden är så "dålig" vill jag ta med också den femte bilden. 

Kuvassa olen sisaeni ja parhaan ystävättäreni kanssa.  Taustalla Vaasan rautatieasema. Kuva on 50-luvulta.

♥

Här står jag med min syster och min bästa kompis. Längst bak syns Vasa järnvägsstation. Bilden är tagen på 50-talet.

♥

All children are artists. The problem is how to remain an artist once he grows up. Pablo Picasso

Meidän lapsista ei tullut taiteilijoita, joten tuota probleemaa emme osanneet ratkaista. Paperista ei ollut koskaan pulaa, kyniä oli, oli värikyniä ja muita värejä. Kaikki kolme piirsivät mielellään, mielikuvitusta riitti, taitojakin, mutta sinne lapsuuteen ja kouluaikaan jäi noiden lahjojen käyttäminen.

Kun mielenkiintoa on moneen eri suuntaan, ei ole helppoa valita alkaako opiskella taideaineita, kieliä, psykologiaa, tai vaikkapa tietotekniikkaa. Uskon kyllä (kokemuksesta), että ”taiteilu” palaa heidän elämäänsä joskus myöhemmin.

Nyt saavat nämä pienet maalata ja vaivata savea, kun intoa tuntuu riittävän. Kolmevuotiaalla on varma ote pensselistä, puolitoistavuotiaalla näkyy jo olevan ruukkumaakarin taitoja.

Näin on nyt, palataan asiaan parinkymmenen vuoden päästä.

Våra barn blev inte konstnärer, hos oss förblev det där problemet alltså olöst. Aldrig var det brist på papper hos oss, det fanns pennor, kritor och andra färger. Alla tre ritade gärna, det var ingen brist på fantasi heller och duktiga var de också, men efter skolan var det slut med dessa färdigheter.

Det är inte lätt att bestämma sig vad man vill börja studera, om man är intresserad av många olika ämnen. Ska man börja studera konst, språk, psykologi, IT-ämnen eller vad.

Jag tror nog (av egen erfarenhet) att det där konstnärliga skapandet kommer tillbaka sedan senare i livet.

Nu får de här småttingarna måla och knåda lera så mycket de vill. 3-åringen har ett säkert grepp om penseln och 1½-åringen tycks vara en blivande krukmakare.

Så är det i dag, vi skall återkomma efter 20 år.

Bleu, bleu, l ´amour est bleu...

....mutta lempivärini se ei ole. Niin voisi tosin kuvitella, kun katselee meillä ympärilleen. Eilisen ostoskierroksen jälkeen huomasin , että sinistä oli jälleen ostoskärryissä aika paljon. Viestittävätkö värit jotakin? Pitääkö paikkansa, että "SININEN on luovuuden, intuition ja inspiraation väri. Sinisävyisessä huoneessa on helppoa olla luovasti ahkera. Tiede, taide ja keksinnöt syntyvät useimmiten yön sinisinä hetkinä. Indigon sininen on kuin syvä hiljaisuus ilman uneliaisuutta. Väri herättää uinuvan taiteilijan työt pöytälaatikosta julkisuuteen. Sininen rohkaisee esiintymään, avaamaan ääntä: laulamaan, lausumaan ja pitämään puheita sekä soittamaan jne"

Käsintehtyjä lasilautasia ja luomuviinirypäleitä. Marikulhollinen Fazerin suklaata

Snöstjärna duffelini Gudrun Sjödeniltä. Peltinen lokerikko puutarhatöitä varten. Pian on kevät, eikö niin!

Opiskeluaikoina tuo maaginen värini oli keltainen ja sen ymmärrän jos "KELTAINEN on tiedonhalun ja oppimisen väri. Se vahvistaa muistia ja mielenlogiikkaa. Keltainen antaa itseluottamusta, levollisuuden tunnetta ja lisää stressin sietokykyä, aktivoi aivoja ja päättelykykyä".

♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Sprechen Sie Deutsch?

Jos ette, niin lukekaa tämä ja huomaatte, että sanojen muodostus on ihan yksinkertaista.
Tarina löytyi täältä.

Saksan kieli on suhteellisen helppoa. Se, joka osaa latinaa ja on tottunut sanapäätteisiin, oppii sitä vaivattomasti. Niinhän saksan kielen professorit tapaavat sanoa aina ensimmäisellä oppitunnilla. Sitten aletaan opetella der, das, den, dem sekä die, joiden sanotaan olevan ihan loogisia.

Jotta ymmärtäisimme, miten helppoa se on, otetaanpa esimerkki.

Aluksi, ostakaapa suurenmoinen saksankielinen kirja, joka kertoo hottentottien tavoista (auf Deutsch: Hottentotten).

Kirjassa kerrotaan kenguruista (Beutelratten), joita pyydystetään ja laitetaan häkkiin (Kotter), jotka on kankaalla (Lattengitter) peitetty. Näitä kankaalla peitettyjä häkkejä kutsutaan saksaksi (Lattengitterkotter) ja koska niissä on kenguru sisällä, niistä tulee (Lattengitterkotterbeutelratten).

Sattuipa kerran, että hottentotit saavat kiinni murhaajan (Attentater), jota syytetään erään äidin (Mutter), siis hottentottiäidin (Hottentottermutter) murhasta. Tällä äidillä on tyhmä ja tankkaava poika (Stottertrottel). Tämän vuoksi äitiä kutsutaan saksaksi (Hottentottenstottertrottelmutter) ja hänen murhaajaansa (Hottentottenstottertrottelmutterattentater). Poliisi nappaa murhaajan kiinni ja sulkee hänet väliaikaisesti kenguruhäkkiin (Beutelrattenlattengitterkotter), mutta voi - vanki pääsee karkuun!

Suuretsinnät alkavat välittömästi ja eipä aikaakaan, kun eräs soturi palaa kylään huutaen:
"Sain murhaajan (Attentater) kiinni!"
- "Niinkö? Kenet?" kysyy päällikkö.
- "Lattengitterkotterbeutelrattenattentater", vastaa soturi.
- "Mitä? Senkö murhaajan, joka oli kankaalla päällystetyssä kenguruhäkissä?" kysyy hottentottien päällikkö.
- "No sen juuri," vastaa hottentotti, "Hottentottenstottertrottelmutterattentater" (Murhaajan, joka tappoi hottentottiäidin, jolla oli tyhmä ja tankkaava poika)
- "Mutta siinä tapauksessa," sanoo päällikkö, "olisit voinut heti sanoa, että kiinni on otettu Hottentotterstottertrottelmutterlattengitterkotterbeutelrattenattentater!"

Berlin von oben

-10 astetta / -10 grader

Vielä ollaan talvitunnelmissa . Jäälyhtyjä laitoin pihaa koristamaan, kun yhä on pimeää ja kun nyt toistaiseksi on pakkasasteitakin. Illan hämärtyessä saatiin kaunis tunnelmavalaistus pihalle.
Lite vinterstämning ännu. Jag gjorde några islyktor som jag placerade runt om gårdsplanen. Det blev väldigt stämningsfullt när skymningen började falla.

Kaunis talvipäivä / En vacker vinterdag

Ulkona olisi pitänyt olla tänään ja nauttia, mutta lähdimme kuitenkin kaupunkireissulle. Kirjakauppaan piti päästä, samoin Prismaan, ostoslistaan kun oli kertynyt jo sen verran kaikenlaista, mitä täältä maalta ei saa. Auton ikkunasta sai sitten vain ihailla maisemia. Samalla matkalla käytiin pikkutyttöä tervehtimässä, pelattiin erä Bamse-muistipeliä, juteltiin ja juotiin kahvit.
I dag var det en jättevacker dag, men vi for ändå till stan för att handla. Lite synd. Köplistan hade blivit så lång, vi hade ärende till bokhandeln och till Prisma, för det finns så mycket sånt som man inte får här på landet. På samma resa träffade vi lillflickan och spelade Bamse-memory med henne, pratade lite och drack kaffe.

Kun saavuimme kaupunkiin, aurinkoa ei enään näkynyt ja sitten loppui akkukin kamerasta, mikä on todella harvinaista. Harmitti niin, että päätin laittaa lainattuja kuvia tähän jatkoon.
När vi kom till stan, syntes solen inte mera och sedan fungerade kameran inte, för ackun var slut. Det händer inte ofta och det harmade mig så, att jag nu lånar här bilder tagna av någon annan.

Rantakatu - Vaasan kirkko, Pyhän kolminaisuuden kirkko - Kaupungintalo
Strandgatan - Trefaldighetskyrkan i Vasa - Stadshuset

Kauppahalli kadun päässä - Rautatieasema 1800-luvulta - lastentarha, josta minulla on ihania lapsuusmuistoja.
Saluhallen i ändan av gatan - Järnvägstation från 1800-talet-  barnträdgård. Därifrån har jag härliga barndomsminnen.

Tikanojan taidekoti - Kirkkopuistoa

Tikanojas konsthem - Kyrkparken

Toive toteutui

Aukustin päivänä ( huom. Allu, ei siis Iisakin päivänä) joka vuosi soi meillä puhelin, tulee tekstiviestejä, kortteja, sähköpostia, jopa jokunen pakettikin. Mikäs sen mukavampaa!
Joulupukki ei tuonutkaan kirjaa, jota olin häneltä toivonut. Tiedän kyllä miksi. No, nyt olen yrittänyt olla kiltempi ja eikös vain tuo kirja ollutkin paketissa, jonka sain kotiväeltä tänään.

Viimeinen joululomapäivä / Sista dagen på jullovet

Vielä on onneksi loppiainen edessä , mutta sitten on taas oltava yksin päivät, miettii Arthur. Voi, voi.
Trettondagen har vi lyckligtvis ännu framför oss men efter det måste man åter vara ensam om dagarna, funderar Arthur. Snyft

Mihin mentäisiin seuraavaksi / Vart sku vi nu fara nästa gång

Uusi vuosi, uudet matkat, kuten joka kevättalvi, tai saa nähdä, onko tänä vuonna elettävä vain vanhoja matkoja muistellen. Koirapoikaa ei voi jättää enään toisille hoidettavaksi, vanhuus kun vaivaa, välillä enemmän, välillä vähemmän. Suunnitellahan toki aina voi, jo se on osa matkan hauskuutta.
Toissavuonna teimme matkan Alpeille. Lunta oli vain vähän, mutta kaunista oli.
Ett nytt år med nya resor, som varje vårvinter. Eller vi får se om vi bara kan tänka på resor som vi har gjort tidigare. Hundpojken börjar vara så pass gammal, att man inte kan lämna honom hur som helst. Ibland mår han bättre, ibland sämre. Planera kan man alltid, det är ju också roligt.
För två år sedan reste vi till Alperna. Så mycket snö var det inte , men vackert var det ändå.
(Äntligen lite scrapbooking. Jag tror att Karina är nöjd nu:))