Lomailu vain jatkuu...

samoin nämä upeat kesäsäät - tänäänkin melkein +30°C. Mutta kun olen nyt aloittanut erittäin mielenkiintoisen projektin, voisi kyllä sataakin. En  viitsi sanoa, että odotan tämän takia syksyn kolkkoja päiviä, ehtiihän tässä.
Projektin nimi on kirjojen vieminen tietokantaan. Ärsyynnyimme täällä kotona, kun kirjahyllyjen sisältö ei enää ollut hallinnassamme. Kyllä täällä on jo monet kerrat etsitty ja etsitty hyllyt läpi ja siihen tulee nyt parannus.  Kärsivällisyyttä vain!

Kaikki on vielä alkutekijöissään, aikaakin olen varannut rajattomasti ja tämä on myös helppo tapa poistaa turhat kirjat hyllyistä.  Tässä osa kirjoista matkalla tietokoneelle.

Pokkarit myös matkavalmiina.

Kerroinkin jo aikaisemmin lataamastani Book Hunter-ohjelmasta. Tässä menossa elämänkertojen, muistelmien ja päiväkirjojen taltioiminen.

Kaunokirjallisuutta.

 Ja täältä "kirjastotäti" (uusi lempinimeni) voi sitten etsiä tietoa, järjestää aakkosjärjestykseen kirjailijat tai kirjojen nimet, etsiä hakusanoilla tallentamiaan tietoja jne.

Onhan kesässä muitakin iloja, oikein niitä kesään kuuluvia, kuten kukkia, kesämökkimatkoja ja

pieniä mustikkasuita.

Löysin runon

Vaikka on helteinen heinäkuu, voi hiukan käyttää aivojaankin,

tai maalipensseliä. (Joku  on aikoinaan maalannut tämän kesäpaikkamme puulaatikon turkoosiksi!)

Voi myös mennä metsään, siellähän on näitä sinisä terveyspommeja mättäät täynnä

ja puutarhakin alkaa antaa satoaan. Millähän nämä täyttäisi, saa nähdä.

Yksi pesee mattoaan,

toinen on ylpeä kalansaaliistaan:)

Ja vielä löytyy makeita auringon lämmittämiä metsämansikoita.

Puutarhan kukat, nekin viihtyvät , kun pienet sadekuurot niitä välillä vilvoittavat.

PUUTARHA

Helle, 

 mansikoille ja valkoiselle apilaalle tuoksuen,

painaa puutarhaa uuvuttavana kuin kuuma pilvi.

Jokainen korsi väreilee tulisena säteenä,

ja hiljaisuudessa tuntuvat keltaiset ruusut räjähtelevän

    pienten aurinkojen lailla.

Minä kuljen ihanuudesta väsyneenä

kuin olisi minulla liian vähän verta elääkseni kaiken tämän.

- Oi kukat, ilman menneisyyttä ja tulevaisuutta,

nöyränä kumarrun suuren viisautenne edessä

ja sieluni uhraan teille,

joka liiaksi tietää ja ei osaa kuolla, ei elää.

Joka helteestä raukean ruumiini solulla rakastan teitä,

iristä, joka loistaa kuin sininen liekki,

akileijan keinuvaa fajanssipagodia

ja orvokin pientä suruntäytteistä silmää.

Mutta eniten rakastan minä sinua, tulinen keisarinkruunu,

polttava, liekehtivä, punainen ryhmä,

maahan pudonnut aurinko,

palava pensas, josta Jumalan ääni jyrisevänä puhuu!

Olavi Paavolainen

En ole kuulunut O.P:n ihailijakaartiin, mutta yllätin itseni pitämällä tuosta runosta.  Löysin sen sattumalta kirjasta, jota en tiennyt meillä olevankaan: Suomen vuosi. Runoja ja valokuvia keväästä kevääseen. Painovuosi 1951. Toimittaneet Y.A. Jäntti ja Martti Haavio.   Minulla on ikuisuushommana viedä kaikki kirjamme tänne : 

 Book Hunteriin saadakseni jonkinlaista tolkkua siitä, mitä kirjoja meillä on.  Minunlaiselleni luetteloijalle ja listaajalle tällainen työ on hauskaa ja vielä hauskempaa on, kun tulee eteen tuonkaltaisia yllätyksiä.

TOP 10-(kirja)haaste

Vihdoinkin vastaan  TOP10-haasteeseen, jonka sain aikoja sitten Kirjavan kammarin Karoliinalta ja kehotti Allukin tähän tarttumaan.
Totean kuten melkein kaikki muutkin haasteeseen vastanneet: vaikea sanoa, mitkä 10 kirjaa olisivat ne parhaat, koska hyviä kirjoja on aivan mahdottoman paljon.  Päätin valita haasteen kirjat novellien joukosta.

Vaikka myös hienoja novelleja on maailma täynnä, kerron kuitenkin, mitkä ovat jääneet minun mieleeni. On ihailtavaa, jos novellin kirjoittaja onnistuu saamaan lukijan mukaansa heti alusta alkaen, pitämään mielenkiinnon yllä kertomuksen ajan ja sitten vielä kirjoittamaan loistavan lopun.
Nämä kirjailijat sen osaavat:

1. Anton Tšehov on selvä ykkönen.
2. Franz Kafka, jonka mahdottomat, mutta johdonmukaiset kertomukset ovat kiehtovia, kuten esimerkiksi Muodonmuutos, Maalaislääkäri ...
3.Tove Jansson. Kesäkirjan ajattoman kauniita novelleja luen parhaillaankin, onhan nyt kesä.
4. Margaret Atwoodin Siniparran muna sisältää mieleisiäni novelleja, kuten toisenkin kanadalaisen suosikkini...
5. Carol Shieldsin Tavallisia ihmeitä
6. Guy de Maupassant ja Koru. On hyvä!
7. Kansalliskirjailija Juhani Ahon haluan  mainita, sillä onhan nyt 150-vuotijuhlavuosi  meneillään, eli Ahon syntymästä on kulunut 150 vuotta. Lastuja luettiin aikoinaan koulussa, mutta nyt olen ottanut kirjan esille aikomuksena tutustua uudestaan näihin Ahon "novelleihin".
8. Eeva Kilpi on kirjoittanut  romaanien ja runojen lisäksi hienoja ja oivaltavia  novellikokoelmia, mm.  Se mitä ei koskaan sanota tai Kesä ja keski-ikäinen nainen.

9. Eila Pennasen novellit pitäisi myös ottaa jälleen esille, muistan että pidin niistä. 

10.  Leena Krohn , Karen Blixen...........

Ei ollut helppoa tämäkään! Varmaan jäi pois joku, josta myös pidän, mutta en nyt hoksaa.

Haasteen toinen osa eli TOP10 kosmetiikan puolelta.  Kauneushoitoloissa ei ole tarvinnut pahemmin käydä naamaansa hoitamassa ja iho tykkää,  kun käytän veden lisäksi näitä:

1. Omenat
2. Mansikat
3. Soija
4. Tomaatit
5. Mantelit
6. Tumma suklaa
7. Granaattiomena
8. Extra Virgin  oliiviöly
9. Tumma riisi ja muut täysjyvätuotteet
10. Parfyymiksi sopii  näin kirjahaasteen jatkoksi syksyllä markkinoille tuleva Paper Passion. Siitä kerrotaan mm. täällä [linkki]

  Tai mitenkä olisi Paperback? Kuva täältä

Niin, tämähän ei ole TOP10-haasteen päätepysäkki, vaan se jatkaa matkaansa edelleen. Ottakoon vastaan, ken haluaa!

"Lomalla"

Heinäkuisten päivien vietto on sujunut ihan mukavasti kesäpaikassa  ja kotona - työtä tehden tai laiskotellen ja juhlienkin.

 

Useimmiten on saanut herätä aurinkoiseen aamuun, muutamana päivänä liian helteiseenkin. Melkein 30 °C päivän ensimmäisinä tunteina on kyllä liikaa,  pienen helpotuksen yrittävät tuoda avonaiset ikkunat joka huoneessa.

Helteet ovat kypsyttäneet mansikat ennätysvauhdilla  ja kun meillä oli 5 vee viikonloppukaverina, lähdimme hänen kanssaan tutun mansikkaviljelijän luokse..........

.....mansikan hakuun. Tyttö halusi sitten vapaaehtoisesti osallistua marjojen perkuuseen, joten lapsityövoiman käytöstä on turha puhua. Työtä tehtiin kilpailumielellä, sillä vähän väliä oli mitattava, kenellä oli korkeampi vuori noita mansikan kantoja:) Sovittiin aina, että hänellä.

Kun työt oli tehty, laitettiin juhlamekko päälle, uudet sandaalit jalkaan, lahjat reppuun ja lähdettiin synttäreille.

3 vee täytti nyt 4 vee ja sehän oli suuri päivä. Jo kaukaa näkyi lippu liehuvan tangossa ja vähitellen täyttyi talo iloisista vieraista. 4 vee oli itse valikoinut kakkunsa koristeet ja mikä nyt olisi pikkupoikien mielestä herkullisempi kuin suklaa-kermakakku, jonka päällä kummitukset huhuilevat ja hämähäkit kiipeilevät suklaaverkoissaan.

Pihan trampoliini houkutteli lapsia.......

ja aikuisia. 

Vauhtia riitti tässä  2-vuotiaitten menossa, mutta mitenkähän on tasa-arvon laita;)

Tehdäänpäs kirjanmerkki-muistikirja!

Minulle sopii oikein hyvin se, että säät  nyt hiukan viilenevät, tuo hellehän oli viedä kaikki voimat. Kunhan nyt saadaan tämä kotipuutarha kuntoon tai ainakin sinne päin, niin päästään lähtemään taas kesäpaikkaamme. Onneksi tyttären porukka leikkasi ruohot siellä käydessään, sillä siinähän se suurin urakka aina on, kun sinne saapuu. Suunnitelmissa on, että laiskottelen ja luen ja nautin. Ehkä kirjoittelen kirjeitäkin. Ihanaa, kun ei ole nettiä, ei tv:tä.

Oikeastaan ei saisi ottaa mukaan luettavaa, sillä kirjahyllyt siellä tarjoavat kyllä kylliksi kesälukemista.

Ja jos mieluista ei löydy, ei ole pitkä matka lähimpään kaupunkiin.

 Siellä on kirjasto, jonka hyllyistä olemme aina löytäneet sellaisiakin kirjoja, joita muualta ei ole saanut. Muistan aina ennen syksyn tullen kesämökkimatkojen loputtua, kuinka haikein mielin palautimme isot pinot kesän aikana luettua  tuonne "kultakaivokseen", joka  sijaitsee entisessä laivanvarustajan kodissa, vanhassa  1800-luvulta olevassa rakennuksessa. Jo tuo ympäristö houkutteli hakemaan hyllystä mielenkiintoisen kirjan ja istahtamaan  kristallikruunun alle kiiltävän pöydän äärelle sitä selaamaan.Talvisin emme täällä käy, joten on vaikea sanoa, lämmitetäänkö nurkissa olevia kauniita kaakeliuuneja, tai saavatko ne olla vain koristeena.

**************

Minun pitää aina muistaa, että blogini nimi on Luovaa puuhastelua, joka velvoittaa silloin tällöin esittelemään jonkun vinkin. Kun kirjoista on nyt puhe, sopii tämä aiheeseen:

Olen askarrellut tällaisia vihkomaisia kirjanmerkkejä, joihin sain idean - en taaskaan omasta päästäni, vaan täältä [linkki]. Tähän muutaman sivun  ohueen vihkoon on hyvä samalla kirjoittaa lyhyitä muistiinpanoja luettavana olevasta kirjasta. Minulla on paha tapa kirjoittaa niitä lippusille ja lappusille, jotka häviävät ties minne. Tämä oli siis juuri minua varten suunniteltu.

Tässä oli pakko oppia tällainen yksinkertainen kirjansidontatapa. Näytti vaikealta, oli helppoa!

Ja nyt on kirjanmerkki päässyt ensimmäiseen työhönsä. En tiedä onko Leif Erikssonin toimittamaa kirjaa I stället för en blomma käännetty suomeksi, mutta  ideana tämä on hieno. Kun sen antaa lahjaksi,  annetaan  samalla sekä runo että kukka ja mikä parasta nämä kukat eivät kuihdu. Kiitti vaan R.

Vihreään kirjanmerkkivihkoon tulee varmaan  paljon muistiinpanoja, sillä Eckhart Tollella on tässä Läsnäolon voima-kirjassaan hienoa ajatuksia, joita on hyvä miettiä jälkeen päin hiukan tarkemmin.