Koulumuistoja

 Kuva vuodelta 1957. Kuinka moni muistaa koulusta lukukirjan Syksystä suveen? Sen monipuolista sisältöä en voi olla hämmästelemättä. Immi Hellen, A. Kivi, Eino Leino, Topelius, Teuvo Pakkala, L Pohjanpää, Uuno Kailas, Kalevala, Kanteletar, F.E. Sillanpää jne löytyvät kirjan kauniisti kuvitetuilta sivuilta.Voimisteluohjeetkin voisi ottaa päiväohjelmaan!

             V.1937 Tyttölyseon reippaita oppilaita urheilutamineissaan.

Sataa, sataa....

 .... ei kuitenkaan vettä, vaan omenoita! Ei vain kotipuutarhassamme, vaan myös nämä kesämökkimme omenapuut ovat oikein innostuneet näyttämään parhaat puolensa.

 

 

 

Soseita on valmistettu sokerin, fariinisokerin, kanelin, punaisten viinimarjojen ym. kera eikä loppua näy:)

Kuivuri on ollut ahkerassa käytössä. Näin säilöttynä niistä on iloa pitkiksi ajoiksi.

Kesämökkimatkat taitavat vähitellen olla ohi ja talo laitetaan talvikuntoon.

 Kotiin meitä odotti "lapsenlapsi" eli Hilda-tyttö, joka ei lähtenyt perheen mukana Lappiin ruskamatkalle. Mikä sen mukavampaa meillle!

Puoli vuosisataa sitten!

 Kuinka usein palaammekaan muistoissamme  Kölniin! Lentävä lause  herkutellessamme on: "tämähän on aivan kuin Reinin rannalla"😍.  Harmi kun en nyt muista mitä olimme tilannet, mutta tunnelman muistan hyvin! 

Kuva tuli esille, kun selailin vanhoja valokuva-albumejani ja ajattelin heti, että taidankin tässä samalla lähettää terveiset sinne blogiystävälleni Allulle. 

Matkalla, ei vain mökille, vaan myös menneisyyteen.

 Kävin juuri tutkimassa, mitä uutta blogimaailmassa tapahtuu ja löytyyhän sieltä aina mielenkiintoisia juttuja laidasta laitaan. Mitäs täällä sitten? No, lähdettiin kesämökillä käymään.

 Ja aina sama rauha meitä vastaanottamassa!

 

Mutta sitten töihin,

melko nopeasti olisi pihapiiri vain villi viidakko, kuten tässäkin jo näkyy!

 

 Kotiin palattua jatkuivat aivan toisenlaiset työt.

Loppumatonta mutta mielenkiintoista tämäkin, eli sukeltaminen sukututkimuksen saloihin. Löysin kuvieni joukosta mustavalkoisen, hiukan synkän kuvan isäni perheestä kotitalonsa edessä, 1920-luvun alkuvuosilta. Väritin kuvan, sillä kuuluivathan värit myös tuon ajan maailmaan:) 

 

Sataa, sataa, ropisee...

Hiukan enemmän auringonpaistetta olisi puutarhamme kesältä odottanut!

                  Kesäkurpitsat kyllä kasvavat silmissä, sateista huolimatta.

                      Vanha pelargonia kukkii vuodesta toiseen.

                              Oreganoa ja basilikaa riittää kuivattavaksikin

Tuore lehtisalaatti on ehkä kesän parasta ja odotetuinta antia.

Koira-lapsenlapsi pääsi meille muutamaksi päiväksi. Ilo oli molemminpuolista!

"Matkamuistoja"

 Blogiystäväni Allun sivuilla olen saanut ihailla aivan upeita kuvia heidän matkastaan Kanadaan. Mieleen palautui oma matkamme vuosia sitten. Valokuva-albumimme on täynnä kuvia ja muistoja, mutta tässä kolme sivua ajalta, jolloin olin innostunut skräppäilystä:)  

Aamuherätys

  Minullahan soi päässäni aamuisin herättyäni joku laulu ja todella usein sama, eli Eino Leinon  runo Nocturne. "Ruislinnun laulu korvissani...." saattaa kuulua nykyään jo välillä aamiaispöydän tosella puolella istuvan kaverini hapuillen laulamana, hiukan vain ontuvat nuo sanat. Pitäisi etsiä hänelle ruotsinkielinen versio. En ehtinyt toivottaa: "Hyvää Eino Leinon päivää, runon ja suven päivää!" sillä tässä tuli matkan varrella joku tekninen ongelma:)