Teimme vuoden viimeisen matkan kesämökillemme. Kaunis sää otti meidät vastaan, onneksi, sillä tänään saimmekin sitten lunta täällä kotona!
Oletteko samaa mieltä tästä, että 15 minuutin neulominen ennen nukkumaanmenoa, ovat päivän parhaimmat 2 tuntia!💝
Kuva vuodelta 1957. Kuinka moni muistaa koulusta lukukirjan Syksystä suveen? Sen
monipuolista sisältöä en voi olla hämmästelemättä. Immi Hellen, A.
Kivi, Eino Leino, Topelius, Teuvo Pakkala, L Pohjanpää, Uuno Kailas,
Kalevala, Kanteletar, F.E. Sillanpää jne löytyvät kirjan kauniisti
kuvitetuilta sivuilta.Voimisteluohjeetkin voisi ottaa päiväohjelmaan!
.... ei kuitenkaan vettä, vaan omenoita! Ei vain kotipuutarhassamme, vaan myös nämä kesämökkimme omenapuut ovat oikein innostuneet näyttämään parhaat puolensa.
Kuivuri on ollut ahkerassa käytössä. Näin säilöttynä niistä on iloa pitkiksi ajoiksi.
Kesämökkimatkat taitavat vähitellen olla ohi ja talo laitetaan talvikuntoon.
Kotiin meitä odotti "lapsenlapsi" eli Hilda-tyttö, joka ei lähtenyt perheen mukana Lappiin ruskamatkalle. Mikä sen mukavampaa meillle!
Kuinka usein palaammekaan muistoissamme Kölniin! Lentävä lause herkutellessamme on: "tämähän on aivan kuin Reinin rannalla"😍. Harmi kun en nyt muista mitä olimme tilannet, mutta tunnelman muistan hyvin!
Kuva tuli esille, kun selailin vanhoja valokuva-albumejani ja ajattelin heti, että taidankin tässä samalla lähettää terveiset sinne blogiystävälleni Allulle.
Kävin juuri tutkimassa, mitä uutta blogimaailmassa tapahtuu ja löytyyhän sieltä aina mielenkiintoisia juttuja laidasta laitaan. Mitäs täällä sitten? No, lähdettiin kesämökillä käymään.
melko nopeasti olisi pihapiiri vain villi viidakko, kuten tässäkin jo näkyy!
Hiukan enemmän auringonpaistetta olisi puutarhamme kesältä odottanut!
Koira-lapsenlapsi pääsi meille muutamaksi päiväksi. Ilo oli molemminpuolista!