19.11.2024

No mikä yllätys!

Aamulla kun herättiin, näimme, että maisemat ikkunan takana olivat kuin satumaasta! 
 

 
Mutta lisää lunta ja myrskyä on tulossa, joten paras pysyä sisällä ja ottaa rennosti.

Luettavaa riittää, Anna-Riikka Carlson on kirjoittanut kirjan suosikkikirjailijastani. Mielenkiintinnolla odotan pääseväni tutkimaan, mitä  "Rakas Eeva Kilpi - Nämä juhlat jatkuvat vielä" pitää sisällään. 

Toisella tapaa mielenkiintoinen on Katja Hoyerin "Diesseits der Mauer", eli  Muurin takana. Noin 500 sivua tietoa siitä, minkälainen maa sieltä löytyi. 1960-luvulla oli koulussamme monella tytöllä kirjeenvaihtotoveri DDR:stä, taisi olla saksanopettajamme ansiosta. Vielä tänäkin päivänä kirjoittelemme harvakseltaan Monikan kanssa ja lahjat vaihdamme aina jouluna ja syntymäpäivinä. Kerran muurin aikana tuli siellä vierailtuakin. 


Harmittaa, kun Tommi Kinnusen Kaarna on vielä saamatta. Oli ehdottomasti tarkoitus tilata se samalla noiden edellisten kanssa, mutta ehtiihän vielä, sillä hyvää kannattaa aina odottaa!

 

6 kommenttia:

  1. Olispa meilläkin noin kaunista, täällä sataa kissoja ja koiria ja tuuli heittelee terassin kamoja ja on todella tylsää. Lohdutuksena eilen hieno konsertti, Brahmsin pianokvartetti sinfoniaorkesterille, oli muuten taas jännä nähdä suomalaisen ja saksalaisen yleisön ero. Suomalaiset taputtaa sivistyneesti ja täällä ihmiset huutaa bravoota ja nousee seisomaan. Voi, mun Kaarna tulee tiistaina lainasta kotiin, voisin lahjoittaa sulle, mutta taitaa postimaksu olla kalliimpi kuin kirjan hinta, voin punnita sen ja tsekata, muuten lahjoitan sen kirjan jonnekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi viikoksi tulevat kissat ja koirat sateineen meillekin. Täksi päiväksi oli varoitettu lumikaaoksesta ja ennennäkemättömän huonosta säästä, melkein normaali talvipäivä tämä kuitenkin vain oli. Oli varmaan upea konsertti, teillä on siellä valinnan varaa! Muistaakseni pidit Kaarnasta? Voin hyvin lainata kirjan kirjastostakin, ei maksa mitään, kun postimaksutkin ovat nykyään törkeitä.

      Poista
  2. En tunnekaan tuota Hoyerin kirjaa, mutta tunnen paljon itä-Saksaa, olen ollut siellä saksan kurssilla, kun DDR:n kulttuuripropagandainstituutti antoi stipendejä, se oli muuten kaikkien aikojen paras kielikurssi ja itäsaksalaisia ystäviä on kerääntynyt vuosien varrella useita. Työkavereistani ei ollut kukaan koskaan käynyt Dresdenissä tai Weimarissa tai Leipzigissa ja harva oli käynyt Berliinissäkin, ossit ei kiinnostaneet wessejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Hoyerin kirja on ilmestynyt nyt useammalla kielellä. En ole vielä aloittanut lukemista, joten katsotaan, mitä pitää sisällään. Hiljattain juuri kerrottiin uutisissa, että entiset itäsaksalaiset ovat nykyään sitä mieltä, että heillä oli ennen yhdistymistä kaikki paremmin kuin nyt.

      Poista
    2. Ja (valitettavasti) monet länsisaksalaiset sanoo, että olisi parempi, jos Saksa ei olisi yhdistynyt ja täytyy myöntää että jopa joskus ajattelen niin kun luen idän vaalituloksia.

      Poista
    3. Luulen, että kun niin moni asia oli heiltä pimennossa, olikin pettymys, kun länsi ei aivan vastannut heidän kuvitelmiaan. Nyt olisi saatava kaikki hyvä siitä, mitä oli ollut ennen ja lisäksi se, mitä on nyt. Mielenkiintoista lukea Hoyerin mietteet.

      Poista