Hyvinvoinnin salaisuus

"Ihminen voi hyvin,

kun hän nousee aamulla ylös, 

menee illalla nukkumaan...

ja tekee siinä välissä sitä mitä lystää"

Mitä minua sitten lystää tehdä? Minusta on esimerkiksi hauska leikkiä kuvatiedostoni kuvilla, tai etsiä runoa, joka  on se oikea juuri nyt. Voi miten ihastuttavan löysinkään!

Varustaudumme talven 

varalle 

kaikin tavoin, mutta:

pakastitko palan 

poutataivasta

pääskysten lentoratoja,

purkititko koivunlehtien

varjoleikkejä

talon seinustalla, 

rantakivien lämmön,

aaltojen aurinkohopean,

nekö suolasit sisimpääsi?

Laila Venetpalo

Minua lystää käydä tervehtimässä pelargonioita, sitruunamelissaa ja muita kasvejani, jotka viettävät pitkän talven viileässä, kevättä odottaen, mutta aika rientää

ja pian olemmekin jo niin pitkällä, että voimme alkaa laskea päiviä kevään alkuun. Kevätpäiväntasaukseen on vielä yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi................60 päivää.(Vielä eivät nuo helmitaulun nappulat riitä)

Liika on aina liikaa

ja nyt saan kyllä ottaa sanani takaisin. Ei tämä enää olekaan niin ihanaa kuin tuolla alempana väitin.

Kun lunta on nyt tullut valtavia määriä lisää ei teitä ja katuja  ehditä pitää kunnossa.  Autolla liikkuminen ei tällä hetkellä ole todellakaan ole mitään herkkua. Normaali talvikeli, toteaa eräs täällä edelleen, mutta kyllä hiukan pelkäsin istua pelkääjän paikalla tänään, kun maantiellä olimme. Korkeat kinokset tekevät myös ajamisen vaaralliseksi, kun ei näe kuka kulman takaa tulee ja katoilta tippuu ihmisiä lunta luodessaan, jotkut ovat hautautuneet lumeen ikävinkin seurauksin.
Siis tämä kaikki Suomessa, täällähän on totuttu lumeen, tai sitten ei — jos uutisten otsikoihin on uskominen. Meistä on kai tullut niin amerikkalaisia tässäkin asiassa, kun reilu lumisade saa aikaan aikamoisen katastrofin.

Kun illalla on lumityöt tehty, saa aamulla herätä samaan hommaan.En minä, mutta joku kuitenkin.

Tämä maailmakin alkaa jo olla liian yksivärinen , ei auta, vaikka pihaa vaihtaisi. Sitä paitsi täällä taisi olla vielä paljon enemmän tätä valkoista kuin meillä. Joku tuolla kyllä rakentelee iloisena lumikoijaa:o

Ja on muitakin, jotka edelleen osaavat tehdä olonsa mukavaksi.Mikähän niitäkin vaivaa?

Alkaakohan tästä nyt motkotusten sarja. Toivottavasti ei. Mietitään nyt vielä yön yli ja katsotaan aamulla, viitsiikö tätä juttua julkaistakaan.

Ja vielä toinen asia, jota en tule koskaan toteuttamaan

Tykkään raidoista, ruuduista, pilkuista, palloista. Siinä syy, miksi pidän tästä taiteesta.

Tuo asia, jota en koskaan toteuta, on lähteä paikan päälle Australiaan katsomaan näitä töitä. Muuten lähtisin vaikka huomenna, mutta kun matka on niin pitkä, ei kiinnosta istua lentokoneessa sinne saakka, joten....

 ... saan olla kiitollinen tauluista ja kuvista, joita voin ihailla.

Asia, jota en kuitenkaan toteuta

Tuli taas luettua perusteellisesti viikonlopun Hesari, kuten aina alkuviikosta, kun on enemmän aikaa:) No just, kevättä kohti tässä ollaan menossa, siitähän tämä sivukin kertoo: Kevään kirjauutuudet ja heti pisti silmiini  muutama mielenkiintoinen kirja noiden  joukosta..

Juttu löytyy myös täältä, jos kiinnostaa eikä lehteä tule. 

Nythän on kirja-alen aika eri kirjakaupoissa ja muualla. Kirjakerhosta tuli ale-paketti sisältäen noille pikkuisillekin lahjakirjoja

 

"Poppeleita, puluja ja asfalttipihan voikukkia - Milja nauttii kaupungin eri vuodenajoista" on kuin kirjoitettu meidän 5vee luonnonystävälle. Pikkupojat taas saavat  fafan kanssa etsiä, mitä löytyy lentokentältä, huoltoasemalta, rautatieasemalta ja muualta. 

Mutta mikä on tuo asia, jota en kuitenkaan toteuta?  

 Se on tämä.

Kuinka usein käy niin, että me etsimme ja etsimme kirjaa noista hyllyistämme. Usein käy niin, että sitä ei löydykään. Olisi niin hienoa tehdä tällainen kartoteekki eli kortisto, kirjoittaa noille korteille enemmän tai vähemmän tietoa ja ainakin sen tiedon, missä kirjahyllyssä kirja on, tai onko se lainattu/annettu pois tms.

Ja vielä lisäksi, että noita kortteja voisi säilyttää tällaisessa laatikossa  ja niitä saisi selata  käsin ♥ Tietokoneelle tallennetut kirjatiedot eivät olisi ollenkaan sama asia.

Joku toinenkin on ihastunut samaan ideaan:)

Saas nähdä, tuleeko mieleen muita asioita, joita haluaisin tehdä, mutta jotka eivät koskaan kuitenkaan toteudu.(Vaikka mistäs sitä koskaan tietää!)

7. päivän hyvä asia

Nyt olen viikon verran etsinyt pieniä mukavia asioita ympäriltäni, tai ei niitä etsiä tarvinnut, tuossa silmieni edessä  ne olivat hyvin näkyvissä. Tein itselleni lopuksi huoneentaulun, joka muistuttaa, miksi kannattaa katsoa asioita niiden valoisammalta puolelta. 

Taustat täältä ja  täältä

Huoneentaulun ajatukset eivät, kuten näkyy, ole omiani, mutta yritän omaksua ne parhaani mukaan.
Tämän jälkeen ei ole minkäänlaista halua ruveta etsimään seuraavana seitsemänä päivänä vikoja ympäriltäni. Jos joku haluaa sen tehdä, lainaan idean ilomielin hänelle.

6. nautinto, kun voi taikoa......

.....rumasta kaunista. Ei siihen paljon tarvita. Se on aivan yhtä helppoa kuin tämä jokapäiväisen pienen ilon keksiminen. On hyvä kulkea silmät avoinna ja nähdä, mitä ympärillä on. Innostunut mieli on myös hyvänä apuna.

Tähän taikatemppuun tarvittiin  kaksi vanhaa esinettä, maalia ja pensseli.

Oikeastaan tämä juttu sai alkunsa siitä, kun näin erään blogiystävän siivonneen maustekaappinsa. Päätin nyt tehdä saman ja tyhjenihän se, paljon oli vanhaa ja pois heitettävää. Siinä maustekaapin alla minulla on tuo hyllykkö, josta en aikaisemmin ollenkaan pitänyt, mutta nytpä pidän!

Puunvärinen jakkara oli ollut missä lie kosteassa paikassa ja tummat läiskät olivat jo tuomitsemassa sen pois heitettäväksi. Nyt sille koitti kuitenkin uusi elämä ja rinnalla sillä on hiljattain ostettu samanlainen jakkara. Siinäpä hieno pari!

5. päivän nautinto = ruoka

Tai miten oikein on. Onko ruoka = ravinto tai onko ruoka = nautinto. Joo tiedän, tyhmä kysymys, tietenkin molempia, mutta ollakseen nautinto on ruoan oltava maukasta ja värikästä.
Minä teen meillä ruoat ja jos kysyn, mitä tekisin, on vakiovastaus : jotain  oikein hyvää!
Kun nyt viimeksi kuulin tuon vastauksen, satuin lukemaan Hälsans Kök-mainosta ja siinä olevaa ruokaohjetta, taisi olla Kodin Kuvalehdessä. Kaapista löytyi ainekset ja niin valmistin meille maukkaan, kauniinvärisen vegetaarisen version chili con carnesta.

Chili sin carneen tarvitaan kuten kuvasta näkyy, paprikaa, sipulia, öljyä, tomaattimurskaa, kidneypapuja, soijakasvismureketta (muistuttaa jauhelihaa), chilirouhetta, paprikajauhetta, pippuria ja suolaa.
Silputtu sipuli ruskistetaan hetken öljyssä, lisätään paprikanpalat ja mausteet. Lisätään mureke ja paistetaan sekoittaen muutama minuutti. Lisätään pavut ja tomaattimurska ja annetaan kiehua n. 10 min.Maustetaan suolalla ja pippurilla.
ja niin saatiin tässä talossa taas "jotain oikein hyvää"

Kuva Hälsans Kök