Mielellänihän minä ainakin yritän puuhastella luovasti, mutta olenko näyttänyt koskaan, mikä on totuus?
Hiljattain
saitte arvata, mitä noista nauhoista ja nahanpaloista ja muista tulee. No tässä on tulos. Pyydän, älkää menkö
Malizin blogiin katsomaan, miltä tuon pitäisi näyttää. Sormeni eivät totelleet ollenkaan. Valitettavasti.
Entä sitten tämä idea: varustaa piparkakkumökkien ikkunat "lasilla" eli hedelmäkarkeilla. Ei ei, tulos näkyy alla. Olen kyllä nähnyt hienoja ikkunoita ja luulin, että tämä olisi helppoa. No, jäipä karkkia naposteltavaksi, kun en viitsinyt ensimmäisen pellillisen jälkeen jatkaa.
Eläintarha onnistui sentään hyvin!
Jatketaan! En tiedä, mistä meille on tullut iso pussillinen valkoisia mehupillejä. Minä, innokas ideoiden metsästäjä luin jostakin, että ne ovat oivallista materiaalia himmeliin. Kestävät jopa kosteutta. Kiva, noitahan minä teenkin muutaman tuohon kuusen oksalle roikkumaan!
Sama tulos kuin käsirenkaan kanssa, sormet eivät totelleet. Jopa kuvakin epäonnistui. Tässä menettää pian uskon itseensä, joten
paras juoda iltapäiväkahvit (onnistuneen) piparitalon kera ja tutustua oppaan mukana vaikkapa Berliiniin,
ihailla retro joulutähteä, joka saa taas vuosien jälkeen luoda keittiöön adventtiajan lämmintä tunnelmaa
ja seurata ystäviämme punatulkkuja ja huolehtia tarjoilusta, kun ne nyt ovat tulleet metsästä meitä tervehtimään.