Aloitetaan nimihistorialla, mutta kuitenkin ajan hengen mukaan meemin/haasteen muodossa:
"Mistä bloginimesi on peräisin?
Blogistania on täynnä mitä mielenkiintoisimpia bloginimiä,
Mistä ne ovat peräisin?
Mikä on niiden tarina?
Mikä on sinun tarinasi? Oliko sinulla vaikea löytää/keksiä blogillesi nimi?
Kerro blogisi nimen ja/tai nimimerkkisi tarina ja haasta muut mukaan"
No mikä on minun bloginimeni historia?
Silloin kun maailma oli vielä tämän näköinen.......
.... ja minä nuori lukiolainen, lähdin kesälomaksi maailmalle kieltä oppimaan. Sain kieliharjoittelupaikan suuresta sairaalasta kauniissa kaupungissa. Työpäivät olivat pitkiä, taisivat olla jopa 10-tuntisia ja työtehtävät vaativia. Ei henkilökunta varmaankaan ymmärtänyt, että koulunpenkiltä hypättiin suoraan sairaalan käytäville.Viihdyin kuitenkin erinomaisesti. Osasto, jolla työskentelin, oli mitä parhain. Opin tuntemaan miellyttäviä kölniläisiä ja joka päivä oli kädet täynnä lahjoja, joita kiitolliset potilaat kotiin lähtiessään halusivat antaa, kun Fräulein Finnin oli ollut avuksi ja malttoi jäädä jopa juttelemaan.
Paljon sai tuonkin kesän aikana oppia, paljon myös nähdä. Iloisia asioita ja vähemmän iloisia. Mieleen on jäänyt oikein mukava, herttainen rouva, jolla oli aina ystävällinen sana sanottavana, kun huoneeseen astui. Tuon lyhyen kesän aikana hän kuitenkin dementoitui melko nopeasti, mutta ystävällisyys ei kadonnut minnekään. Iloisesti hän aina aamuisin huudahti: schönen guten Morgen, Fräulein Clarissa. Hän antoi minulle uuden nimen, koska unohti sen oikean, myös C-kirjaimella alkavan. Nomen est omen, nimi on enne, voi sanoa tuosta oikeasta nimestäni, jonka merkitys on "armollinen rakkaus". Sehän sopi hyvin tuohon sairaalamaailmaan.
Kun sitten hetken mielijohteesta päätin aloittaa blogin pitämisen, ei ollut ollenkaan vaikeaa keksiä nimeä, sillä Clarissa oli jäänyt tuon kesän jälkeen muutenkin elämään, ainakin leikkimielellä perheen keskuudessa.
Blogilleni keksin nimen spontaanisti siitä, että pidän "luovasta puuhastelusta".
(Muuten, jos haluat tietää, kuinka monta juuri sinun nimistäsi Suomessa on, voit käydä täällä katsomassa.)
Das war aber eine nette Geschichte, Fräulein Clarissa. Tutun tyylisiä kuvia Kölnistä, vaikka en itse tainnut silloin vielä olla täällä. Isä ja veli olivat molemmat käyneet Photokina-messuilla ja niiltä matkoilta on valokuvia. Itse ajelin vain kerran ohi ja moottoritieltä näin silloin Domin.
VastaaPoistaKävinpä minäkin katsomassa, onko miten yleinen nimeni nykypäivän Suomessa ja kappas vaan,peräti 23 oli tämän vuoden aikaan saanut saman nimen kuin minä. Minun bloginimen historian varmaan arvaatkin, joten siinä ei ole noin hienoa kertomusta takana, kuin sinulla on.
VastaaPoistaJännä muuten tutkia noita nimiä. Mun kaimoja on tänä vuonna kastettu yhdeksän ja myös mieheni kaimoja yhdeksän, vaikka hänellä on saksalainen etunimi.
VastaaPoistaEtu -ja sukunimitiedot olikin mielenkiintoisia! Omaa etunimeäni on annettu näköjään myös miehille 5 kpl :O
VastaaPoistaKerrohan joskus lisää tuosta Saksan kesästä! Oletko sen jälkeen ollut siellä töissä?
Allu: Nimiasiat ovat aina mielenkiintoisia. Minulle on tänä vuonna tullut 17 kaimaa lisää. Nimethän ovat kansainvälistyneet aika paljon viime vuosina, joten ei sitten ihme, että täällä löytyy myös saksalaisia nimiä, vaikka olihan jo 1900-luvun alkupuolella paljon Hildegardeja ja Reinholdeja yms.
VastaaPoistaSira: Mietin tässä juuri, että mistähän tuo Sira oikein tulee:)No onhan silläkin historia takanaan.
Susadim: Minullakin on 2 miespuolista kaimaa :O
Olen ollut opiskeluaikana muutamia kesiä Saksassa töissä ja ensimmäinen työpaikkani oli Bochumissa evankelisessa diakonissasairaalassa. Siitä voisikin saada mielenkiintoisen jutun aikaiseksi.
En tiennyt, että Suomessa voi antaa naisen nimen miehellekin, mutta tätä kirjoittaessa tuleekin mieleen, että Vieno-nimi oli sekä naisen että miehen. Oliskohan se sitten Saksassa, että ei voi olla sama kummallakin sukupuolella ja jos etunimestä ei käy selville, mikä sukupuoli on kyseessä, pitää antaa lapselle toinen etunimi, joka on selvästi joko tai.
VastaaPoistaAllu: Onhan tuo harvinaista, ihme että se on sallittua.
VastaaPoistaEn voi kuvitellakaan, että jollakin miehellä on tämä minun nimeni. Tosi outoa. Nuo kaksi miestä ovat varmaan kauhean naismaisia :)
Haasteeseen vastattu!
VastaaPoistaMielenkiintoista tarina. Minun kaimani ovat syntyneet varmaan kaikki 60-luvulla. Niin ainakin luulin, ihmeekseni löysin myös nuorempia...
kato nyt tätäkin: Kiva! Kävin just lukemassa. Olinkin miettinyt nimiesi taustaa ja nythän se selvisi.
VastaaPoistaNiin, tarinansa kullakin bloginimellä on. Meille tuli muutama vuosi sitten joulutervehdys nimellä HaSiRa R. Ja kun Ha muutti Suomeen jäi siis Sira jäljelle. Siinä minun nimeni tarina.
VastaaPoistaSiis onko tuossa alimmassa kuvassa Schwester Clarissa??
VastaaPoistaAllu: No mutta katos vaan, Schwester Clarissahan se siinä puusta kukanoksia taittelee.
VastaaPoista