27.1.2014

Vastauksia Helenalle




jonka sivuilta löytyi tällainen kirjallisuusaiheinen haaste. Kiitos!

1. Millä kielellä luet ja millä kielellä/kielillä luet eniten? Onko eroja?
Kielijärjestys on tämä: 1. suomi, 2. ruotsi, 3. saksa. Jos kirjan teksti vie mukanaan, unohdan kokonaan, millä kielellä se on kirjoitettu. Englannin kielellä luen myös, en tosin yhtä sujuvasti kuin edellisillä ja itku melkein tulee, kun huomaan, kuinka toivotonta on nykyään edes aloittaa kokonaisen kirjan lukeminen ranskaksi.

2. Mikä kirja on tehnyt sinuun vaikutuksen?
Kuten kaikilla kirjojen ystävillä, on minullakin monta mieleen jäänyttä kirjaa. Yksi niistä on Markus Zusakin Kirjavaras. Hieno kirja, kertojana  kuolema, mutta sympaattinen sellainen.

3. Mikä kirjannimi kuvaisi sinua/elämääsi?
Vilkaisin kirjahyllyymme ja löysin kaksi elämääni sopivaa kirjannimeä: Ilja Repinin Mennyt aika läheinen, sekä Janne Gallen-Kallela-Sirenin Minä palaan jalanjäljilleni. Nämä kertovat niin selkeästi asian, joka vie paljon aikaani, mutta myös antaa paljon, eli kiinnostukseni sukuni historian tutkimiseen.

4. Mitä lukeminen sinulle merkitsee?
Kirjat ovat "ilma, jota hengitän".  Onko elämää ilman kirjoja? Paperille painetut kirjat ovat tietenkin edelleen ykkössijalla, mutta minulle käyvät myös e-kirjat ja äänikirjat, kunhan vain saan olla kirjallisuuden parissa.

5. Mikä on tällä hetkellä lempikirjailijasi?
Nyt olen tylsä ja toistan itseäni: Margaret Atwood ja Carol Shields. Yöpöydällä on aina joku Shieldsin kirjoista.

6. Mihin seikkailuihin kirja on sinut vienyt?
Voi noita mielikuvitusseikkailuja, joihin pääsin mukaan lukiessani aikoinaan fantasiakirjallisuuden klassikkoa,Tolkienin Taru sormusten herrasta.  Toisenlainen seikkailu oli seurata Buendían suvun mielikuvituksellisia vaiheita Marquezin kirjassa Sadan vuoden yksinäisyys.

7. Katsotko kirjoista tehdyt elokuvat?
EN! Tai ehkä jonkun harvan olen katsonut.

8. Kerro kammottavin ja  paras kokemus käännöskirjasta.
Voi, kun en saa mieleeni tuota huonoa käännöstä, vaikka juuri melko hiljattain törmäsin kömpelöön sellaiseen. Muistan vain kauhistelleeni. Yleensä kääntäjät kyllä osaavat työnsä. Runojen kääntäminen on asia erikseen eikä varmaankaan helppoa, mutta Bo Carpelan on onnistunut hyvin kääntäessään  ruotsiksi esimerkiksi Helena Anhavan runoja ja Carpelanin Lehtiä syksyn arkistosta on käännöksenä yhtä hyvä kuin alkuperäisenä.

9. Minkä kirjan olet viimeksi jättänyt kesken?
Harvoin jätän kirjaa kesken, "lepäämään" voin kyllä siirtää jonkun ei niin miellyttävän. Joskushan voi käydä niin, että mieli muuttuu, kun on lukenut kirjaa vähän pitemmälle. Sisukkaasti jaksoin lukea loppuun Haahtelan Lumipäiväkirjankin, joka ei sitten ollut minun kirjani, niin paljon kuin sitä ollaankin ylistetty.
Muita ei nyt sitten tule mieleen kuin kauan sitten kesken jäänyt Volter Kilven Alastalon salissa.

10. Mitä kirjaa suosittelet minulle?
Suosittelen  Mary Ann Shafferin & co:n kirjaa Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, jos et ole sitä jo lukenut. Siinäpä lämminhenkinen hyvän mielen kirja!





20.1.2014

Lämpömittari

Ylös alas ylös alas juoksee elohopea,
 se on niin kuin sisilisko, kiiltävä ja nopea.
-Aale Tynni-

Eilen oli lämpömittarissa vielä parikymmentä pakkasastetta, tänään vain 13. Kylmäähän sekin oli vielä,


sen tunsi kun pisti nenänsä ikkunasta ulos. Nämä puut ovat kyllä kärsivällisiä valokuvamalleja. Poseeraavat kiltisti, vaikka joutuvat vähän väliä kertomaan täällä blogissakin näistä säiden vaihteluista.



Miten herkulliselta maistuikaan lämmin bataattikeitto näin pakkaspäivänä. Se valmistuu nopeasti, kunhan vain kaapista löytyy sopivat ainekset, eli bataattia, porkkanaa, sipulia, ruokakermaa, chilikastiketta, turkkilaista jugurttia, ruokosokerisiirappia ja kurpitsansiemeniä.
Ohje löytyy täältä [klik]



Vastaanpa vielä epävirallisesti Allun blogissa olevaan epäviralliseen meemiin: näytä kaupunkiasi. 
Sain syntymäpäivälahjaksi valokuvateoksen minulle ainoasta kotikaupungista. Olen asunut muualla jo ties kuinka kauan, mutta tunnetasolla se on vain tämä kaupunki [jälleen KLIK]. Tammikuun teema oli joku tyypillinen asia kaupungista ja tämä kuva sopii siihen hyvin. Niin kauan kuin muistan, mentiin lumen tultua rantaan liukumaan korkeaa mäkeä alas.
Iloisena yllätyksenä saimme muuten nähdä kirjassa  tuon vuosien takaisen kuvan. Siinähän on meidän tyttö ja 8vee pienempänä!


11.1.2014

Säätiedotus

Tulihan se talvi sitten lopulta, kun vain jaksoi odottaa. Lunta on satanut hiljalleen koko päivän ja nyt on jo pakkastakin -10°C.


Eilinen iltalenkki jäi kyllä lyhyeksi, kun viima tuntui poskissa ja meni takinkin läpi. Ensi kerralla on muistettava siirtyä talvitamineisiin.




Pikkupojille sain sopivasti  valmiiksi  lämpimät villasukat suosikkikuvioin.  Punaisiin lintuihin löysin Pia Tuonosen neuleohjeet (KLIK), mustat oli keksittävä itse.





Tytärkin sai lopulta WURM-myssynsä, jota oli  odottanut jo kauan, kokoa kun piti hiukan muuttaa,  mutta nyt pysyvät korvat lämpiminä.

Seuraavaksi olen suunnitellut Jacques Cousteau-pipon  kutomista pojalle ja Mr.Clarissalle. Ohjeita löytyy täältä ja täältäkin. Samalla on mietittävä, mitä äänikirjaa alkaisi kuunnella Cousteau-pipoja kutoessa. Vielä on tosin  jäljellä monta lukua Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan-äänikirjasta, jota kuuntelen nautiskellen vain käsitöitä tehdessäni.



30.12.2013

Kohti valoisampia päiviä


olemme jo hyvää vauhtia menossa, mutta  vielä ovat päivät niin kovin lyhyitä.


Läkkilampetin  lämmin valo vie meidät 1900-luvun alun tunnelmiin.  Amanda Ivarsin,  kansan suussa Bläckslagars Mandan  käyttämän mallin mukaan valmistettu Lappväärtin lampetti on kaunista käsityötä.
[klik]




Eipä tuo aurinko pitkään jaksa meitä ilahduttaa. Onneksi ehdimme meillä joululomapäiviä viettävän 8veen kanssa ennen pimeän tuloa poimia metsästä


"kukkia" vaaseihin ja  kasvimaalta keräsin viimeisen persiljasadon:-)



Ja sitten,  mikä ihanuus pimeänä iltana ottaa kirja käteen,  nauttia jouluisesta musiikista, maistella herkullista suklaata, tai istahtaa sohvalle katsomaan hyvää filmiä.
Kiitos teille hyvät ystävät, Sira ja Allu hienoista lahjoista, musiikista ja filmistä.



Talven tulosta ei ole tietoakaan. Luonto on vihreä, pakkasta ei ollenkaan. Pian vaihtuvan vuoden kunniaksi sopiikin siis nostaa malja, jäkälämalja.


PIKARIJÄKÄLÄ
Luuk. 17:12

Jäkälä nosti pikarinsa hauraan,
ja sade täytti sen, ja pisarassa
kimalsi taivas tuulta pidättäen.
Jäkälä nosti pikarinsa hauraan.
Nyt malja elämämme rikkaudelle.

Helvi Juvonen
Pohjajäätä


KAIKKEA HYVÄÄ VUODELLE 2014

  

23.12.2013

Joulu jo ihan nurkan takana



Tuli kuin tulikin leivottua 1800-luvun herkkuja, eli sokurileivoksia, kuten suunnittelin. Tämän vuoden piparit ovat pallokuvioisia, eivät raitaisia tai ruutuisia, kuten aikaisemmin [klik]. Mitähän keksisi ensi vuonna?



RAUHALLISTA JOULUA ♡


20.12.2013

Jouluvalmisteluja 1800-luvun tyyliin


Tuleeko tästä joulumieli? Vesi lainehtii pelloilla ja lämpömittari näyttää plusasteita. Aurinko sentään ilahdutti eilen, mutta toista oli tänään, valoisaa ei ehtinyt tulla koko päivän aikana ollenkaan.

Kirjoitin juuri pitkän ostoslistan kaikesta, mitä tarvitsen jouluruokia varten. Selailin lehtiä, jos vaikka löytyisi jotain perinteistä poikkeavaa. Ja löytyihän sieltä:-)




Esimerkiksi vuoden  1898  Keski-Suomen marraskuun numerosta löytyi sokurileivoksien ohje, kokeilisinkohan?




 Tai leipoisinko ruskeita piparikaakkuja? Mutta kun tuossa menee vispaamiseen tunti, en luultavasti ehdi ryhtyä moiseen.  Ostoksillekin on vielä ehdittävä ja nyt mietin kävisinkö



Wilh. Wessmanilla, siellä kun on sitrooneja ja veskunoita, joita tarvitsisin,




tai pistäydynkö Forsbergilla ja ostaisin noita bisquitseja, jos en leipoisikaan sokurileivoksia.  

Näissä Kansalliskirjaston [klik] digitoiduissa lehdissä on paljon mielenkiintoista luettavaa ja kieli on niin hauskaa. Kannattaa käydä lukemassa vaikkapa oman seudun tapahtumista vuosien 1771 ja1910 välillä.
**********


Tonttuja ei synkkä sää harmita ollenkaan ja niitä löytyykin onneksi vähän sieltä sun täältä meitä
piristämään .







8.12.2013

No löytyykö

täältä kilttejä lapsia?


Katsotaanpa mitä tuolla  näkyy. Pianhan tästä jo lähdetäänkin matkaan!
Hmm!

Ahkeria lapsia ainakin löytyy.


 
Samoin pieniä taiteilijoita.

Näppäräsormisistakaan ei ole puutetta




ja löytyyhän täältä taitava soittoniekkakin,

sekä kauniisti laulava Lucia-näytelmän tähtipoika.


Toivotaan, että joulupukki näkee nyt nämä. En laittanut mukaan känkkäränkkä-kuvia, tai eihän niitä täältä isovanhempien luota löydykään:-)




Tämänpäiväiset lumiset maisemat on aivan pakko ikuistaa tänne muistoksi,


sillä ensi viikoksi on luvassa taas lämpöasteita, mikä nyt näin joulun alla on aivan turhaa.