Blogi oli jo vähällä unohtua :-o

Touhua ja kiirettä on riittänyt meillä kaikilla!

Kukat eivät kuitenkaan ole ottaneet pahakseen, vaikka puutarhatyöt on täysin laiminlyöty. Ne ilahduttavat meitä, kuten aina ennenkin.

Vikkelinä saivat sormetkin olla, kun perheen uusimmalle tulokkaalle piti saada  myssy :-) Nopeastihan tuo valmistui, kun noudatin  täältä  löytyvää ohjetta hiukan muunnellen. Lanka on samaa hamppu/puuvillalankaa kuin aiemmin tekemässäni pikkutytön myssyssä

Ei haittaa

vaikka päivä oli tuulinen, pilvinen ja taisi tulla joku pisarakin. Hyvä päivä tämä oli kuitenkin [klik] 

Tänään 15.6. vietettiin siis ensimmäistä kertaa päivää, joka on saanut jopa oman logonkin.  En lähtenyt kuitenkaan muualle etsimään aiheita sen viettoon, vaan nautin kotona lähipiirin seurasta  ja ainahan mukavaa tekemistä löytyy.

Kuten nyt esimerkiksi kutomista, joka tuottaa hyvää mieltä muillekin kuin itselle.

Aikaisemmin kudoin Etiopia-nuttuja , joka oli/on  mielestäni hieno idea, mutta niin on tämä nukkeideakin. Saattaa olla, että nämä duduza/comfort-nuket, tai ainakin niiden tulevat kaverit pääsevät lohduttamaan ja tuomaan hyvän päivän lapsille sinne, missä niitä tarvitaan.

Ja lopuksi, tänään, sateisena päivänä oli rauhallinen hetki pistää kuulokkeet korville ja nauttia hienoista luontoaiheisista runoista. Olin äänittänyt iPodiini toukokuisen Tämän runon haluaisin kuulla ohjelman ja siinä 

kuultiin tämä Risto Rasan runo, jota olen ennenkin lainannut. 

Koira tulee illalla

kotiin.

Kun se kiertyy paikalleen

ja nukahtaa,

alkaa sen sydänlämpö levitä

huoneisiin.

Voiko tämän kauniimmin sanoa? Ei voi!

Tuleeko kalaa?

Jaa-a, on tästä aikaa, kun sisarusten ja serkkujen kanssa seisoimme kesämökin laiturilla kokeilemassa kalaonnea. Jo aivan pieninä saimme omat kotitekoiset onkivavat ja muistaakseni jopa perkasimme kalasaaliin itse. Kaupan tiskiltä tai pakastealtaasta ostettua kalaa ei voi verratakaan itse pyydettyyn.

Pyhästä Andreaksesta tai Pyhästä Pietarista, kalastajien suojeluspyhimyksistä emme tienneet mitään, mutta saalista tuli aina. Tai kultaako aika muistot?

 Ihveroinen, ahveroinen,

tule onki ottamahan,

väkärauta vääntämähän,

siima suoraksi sipase,

vapa vääräksi vetäse!

Nyt on ongen ottoaika,

väkärauan vääntöaika,

kiverän koverrusaika.

Anna, Antti ahvenia,

Pekka pieniä kaloja!

(Suomen kansan vanhat runot)

Mitä tuosta kalasta sitten tekisin. Muumimamman keittokirjasta löytyy Majakanvartijan kalalaatikon ohje, niin ehkäpä  sitä:
Pannulla paistetaan öljyssä valkosipulia, ja purjoa hetken, sitten lisätään sellerinvarsia ja tomaattimursketta. Maustetaan sitruunapippurilla, timjamilla ja suolalla.
Uunivuokaan kalafileitä (haukea, ahventa tai turskaa) päälle katkarapuja ja pannulla paistetut kasvikset. Peitetään foliolla ja 200° uunissa n. 25 min.  Lisäksi riisiä tai perunoita. Nopeatekoista ja maukasta.