Silloin kun mattoja vielä sai pestä rannassa mattolaiturilla, silloin kun sitä ei vielä pidetty uhkana vesistöjemme rehevöitymiselle, olisi kuva meidän tytöistä ollut oivaa matkailumainosrekvisiittaa.
Monessa paikassa ikuistivat turistit kameroillaan tällaista ihmettä, suomalaista matonpesijää.
Meille se ei ollut mikään ihme, vaan mukava kesäohjelma. Jo aivan pieninä halusivat lapset omat juuriharjansa ja puhdasta tuli.
(Tästä kuvasta tulee varmaan sapiskaa minulle, jos en kerro että vaatteet OLIVAT tuollaisia 90-luvulla, mukavia ja tilavia!)
Raikas merituuli, mäntysuopa, iloinen jutustelu, kahvit ja mehut eväsleipien kera, rannalla istuminen ja odottaminen jonkin aikaa, kunnes enin vesi oli valunut matoista— nyt jo melko kaukaisina muistoina nämä kaikki.
Vahtikoira oli tietenkin mukana seuraamassa, että kukaan ei plumpsahtanut vahingossa mereen.
Nyt olen raahannut kotiin kaikki kesäpaikkamme matot ja yritän saada ne puhtaiksi tässä autotallin sementtiluiskalla. Hyttyset ja muut ötökät kiusasivat, hiki valui otsalla, kun aurinko paahtoi. Tulihan näistä puhdasta tälläkin tavalla, mutta jotain puuttui. No se raikas merituuli ainakin.
Siinä nuo nyt kuivuvat, Hannan matot, reilusti puoli vuosisataa vanhat, ainakin. Niitä ei koneessa pestä, kuten näitä mattoja, jotka peittävät lattioitamme täällä kotona. Huomenna matonpesu jatkuu, onneksi kesäkin jatkuu.
Matonpesu oli tosi kivaa ennen, siis silloin kun niitä tosiaan pestiin laiturilla ja kalliolla. Ja huuhtelu se vasta eri kivaa olikin, kun sai mennä uimaan mattojen kanssa :) Mattoja riittikin, kun oli omat ja vaarin. Eväätkin kuuluivat monesti päivän ohjelmaan, vaikka oma ranta olikin.
VastaaPoistaIhania kuvia, minäkin tykkäsin käydä äidin kanssa mattopyykillä ja ne eväät oli tärkeitä ja jälkiruoaksi sain käydä ostamassa jäätelöä uimarannan kioskilta. Minulla on pari räsymattoa, jotka olisi pesun tarpeessa. Saanko lähettää teille, kun ei ole järveä eikä merta vieressä ja Reinillekin on kymmenisen kilometria matkaa enkä voi millään mennä sinne, kun soittaisivat heti ambulanssin ja veisivät minut psykiatriaan?
VastaaPoistaMatonpesupaikat ovat saksalaiselle miehelleni vieläkin niin eksoottisia juttuja, että pani tälläkin lomalla minut (= perheen virallisen lomakuvaajan) näpsimään kuvia.
VastaaPoistaSusadim: Tyttö kun luki vastauksesi, oli kommentti heti ihastunut: Oi ihan kuin muumit, sukeltelee mattojen kanssa!
VastaaPoistaAllu: Pese sinä ne räsymatot vain itse siellä teidän autotallin sementtiluiskalla. Pesin just kaksi lisää. Selässä vähän tuntuu, että on tehnyt työtä.
kato nyt tätäkin: Niin, ovathan nämä rantakuvat kivoja ja hauska niitä on itsekin katsella. Toista on tämä nykyinen pesupaikkani. Ei niin eksoottinen.