Eilen tuli lunta koko päivän, tai oli suorastaan kauhea lumimyrsky, mutta tänään saimmekin sitten nauttia raikkaan valkoisista maisemista. Ja miten tuo lumi valaiseekaan, synkkyys on tipotiessään. (Tässä kohtaa aloin ihmetellä tuota tipo-liitettä ja tavalleni uskollisena ja kielen kiemuroista kiinnostuneena kävin ottamassa selvää KLIK).
Ei lunta nyt aivan näin paljon ole kuin kuvasta voisi luulla. Korkean kiven päällä kasvavat puolukanvarvut vain saivat ottaa vastaan ne pahimmat pohjoistuulen mukana tulleet lumituiskut.
Lainataanpa Wikipediaa: Tuisku on lunta, joka on jo satanut maahan, ja noussut siitä uudelleen ilmaan tuulen mukana. Se muistuttaa ulkonäöltään ja fysiikaltaan autiomaiden hiekka- tai pölymyrskyjä.
Lumituiskua syntyy, kun lumi on riittävän kuivaa eikä muodosta hankea ja tuuli on tarpeeksi kovaa. Lumituisku saattaa kinostaa lunta auratulle tielle ympäröiviltä pelloilta. Se voi olla vaarallista liukkauden, huonon näkyvyyden ja hiihtäjien eksymisvaaran takia.
Lentosääpalvelussa erotellaan matala tuisku ja korkea lumituisku, joista jälkimmäinen haittaa näkyvyyttä kahden metrin korkeudessa ja ylempänä.
Oli todella hauskaa 😖 ajaa teillä, joista ei pahimman tuiskun aikana reunoja erottanut.
Mutta tänään pääsi metsäpolulla kulkemaan aivan mainiosti.
