Kori täynnä....

ei omenoita, ei sieniä, ei sipulia, ei kukkia, ei herkkuja eikä nyt enää pensaspapujakaan, ne kun paleltuivat viime yönä, vaan

kukkuramitoin tarmoa!

 Ja iso kerä Tuubi-lankaa.

Toinen, neliskanttinen kori on päässyt jo niin pitkälle, että se auttaa muita lankakeriä ja -nyssyköitä pysymään aloillaan.

Näitä säilytyskoreja ovat monet virkanneet, itse en ikimaailmassa kuvitellut sellaista tekeväni ja nyt olen kuitenkin ihan hurahtanut näiden virkkaamiseen. Ensin hankin langan lisäksi sopivan virkkuukoukun, kokoa 8 tai 10,  ohje löytyi tuon ontelolangan vyötteestä ja eipä aikaakaan, kun kori valmistui  samalla, kun katselin dokumentteja ja muuta mielenkiintoista nettiTV:stä päivän päätteeksi. 

Tässä neliskanttinen kori nauttii kauniista, aurinkoisesta syyspäivästämme. Naapurikaupungissa tuli kuulema jopa räntää!

Muuten, pyöreää koria on hiukan mukavampi virkata kuin tätä neliskanttista, kun ei ole saumoja ommeltavana jälkeenpäin. Ohjeita löytyy runsaasti, tietenkin googlaamalla, mutta itse löysin inspiraation  Jonna Hietalan Kerällä-kirjasta,  jossa on kivoja "sopivasti simppeleitä kässäohjeita" ja Virpi Marjaana Siiran "virkkausperinteitä ravistelevasta opuksesta"  OMA KOPPA.

Tänään tein

nopean ja herkullisen lounaan, eli Papupanzanellan. Papuja sain omasta maasta, kirsikkatomaatitkin ovat suurelta osin omasta amppelista, basilikaa kasvaa ruukuissa ulkona ja sisällä, loput ainekset löytyivät helposti kaapin hyllyiltä.

Tähän ruokaisaan salaattiin leikkasin punasipulin ohuiksi suikaleiksi ja laitoin  kulhoon, päälle 1/2 dl balsamicoa  ja vettä sen verran, että sipulit peittyvät. Saa maustua jonkin aikaa. Riivittyjä härkäpapuja ja paloiteltuja pensaspapuja keitin muutamia minuutteja, samoin parsakaalin kukintoja.
Leipäkrutonkeja varten paloittelin vaaleasta monijyväleivästä kuutioita, jotka paahdoin hetken öljyssä.
Valutettujen sipulirenkaiden, leipäkrutonkien, tomaatinpuolikkaiden, papujen ja parsakaalien päälle ripottelin basilikan lehtiä. Pulloon sekoitettua kastiketta, jonka tein öljystä, sitruunanmehusta, valkosipulista, suolasta ja mustapippurista, sai annostella makunsa mukaan salaattinsa päälle.

Luumupuumme on melko nuori, mutta satoa se on antanut jo jonkin kerran.  Pihlajanmarjakoit ovat jättäneet omenat rauhaan, pihlajat kun ovat aivan täynnä punaisia marjoja, jotka taitavat olla niiden herkkua.  Jos oikein tarkkaan katsoo ja kuuntelee, voi tuosta "tiskipaljusta"  löytyä yksi omena, jossa

TOUKKA TISKAA

Omenankuoressa on reikä.

Jos siihen painaa korvansa kiinni

ja kuuntelee tarkasti,

voi veden ja tuulen ääniltä erottaa

astioiden helinää.

Toukka tiskaa.

-Risto Rasa-

Tämä pikku runo tulee aina heti mieleeni, kun katselen omenapuitamme tuossa puutarhassa. Voi olla, että runo löytyy myös aikaisemmista syyspostauksistani. Tai syys ja syys,  kesähän tässä vain jatkuu eikä näytä loppuvan. Hienoa!