Suuri syksy

 Kuinka on armas elää

syksyä suurta, loistavaa!

Uhkuu hämärä metsä

valoa ruskeaa.

 Näin ei koskaan toiste

loimua latvat koivujen,

ei ole ilmojen loiste

yhtä jäätyvänsininen,

 punerra pihlajapuuni

kristallimarjoin kiiltävin –

oi, minun kaunein kuuni

ei tule takaisin!

 (Aale Tynnin runosta)

Heti kun vain on mahdollisuus lähdemme nauttimaan kaikesta tuosta kauneudesta kesäpaikkaamme. Tänään ajoi sade meidät sieltä pois, mutta eilinen oli mitä kaunein syyspäivä, jopa kesäisen lämmin.

Aivan ensimmäiseksi on kuitenkin aina  laitettava tuli puuhellaan, onhan se talon sydän. Siinä sitten lämpenee vesi isossa kattilassa ja ruokakin kypsyy. Ihmeellisesti se maistuu herkullisemmalta näin vanhanaikaisesti valmistettuna.

Vaikka kanttarelli ja vaaleaorakas ovat kyllä maukkaita, valmistaa ne missä vain!

 Vielä syksynpunainen omena jälkiruoaksi ja sitten töihin,

jota vanhassa talossa riittää!

Vanha talo kätkee sisäänsä myös kaikenlaisia yllätyksiä. Kuistin ikkunoiden yläpuolelle olivat ampiaiset saaneet tehdä pesiään ties kuinka monta vuosikymmentä. Sieltä ne tulivat päivänvaloon, kun seinälevy piti poistaa maalausurakan tieltä. Vieri vieressä kolmella seinustalla ne siellä kököttivät. Onneksi olimme jättäneet työn syksyyn, kesällä olisikin  tullut vastaan ärhäkkä ampiaisparvi.

Ihmettelin noiden pesien suuruutta, mutta eniten ihmettelin tätä erikoisen näköistä, aivan kuin paperista tehtyä.  Hienoa, tarkkaa työtä!

Ammattihaaveitako?

Teillä lukijoilla on varmaan ammatti jo valittuna, mutta jos ei, niin tässä muutama vinkki. Mitä jos ryhtyisit .....

lentäjäksi, tai

käsityöläiseksi.

Rakennusmestareita aina tarvitaan,

kuten myös veturinkuljettajia.

Ambulanssinkuljettajan ammattia tässä vakavasti harkitaan, olisiko teillä kiinnostusta?

 Valokuvaajalla on aina töitä!

Eläintenhoitaja on tyttöjen ja

poikien suosikkiammatteja. Siinä yksi vaihtoehto.

Ja jos taitoja riittää, voi ryhtyä konserttipianistiksi. 

"Harjoittelun" alla on tässä pianoversio tuosta Johann Straussin Donauwalzerista.

VIIKON TYÖT

Milloin olisin työt tehnyt?

Maanantaina en malttanut,

tiistaina en tietänyt,

keskiviikkona en kerennyt,

torstaina en tohtinut,

perjantaina oli paha päivä,

lauvantain oli pyhän aatto,

sunnuntain oli suuri juhla.

-Suomal. kans.runo-

Jotkut kuitenkin jaksavat olla ahkerina.  Kesken leikkien hoksasivat pikkupojat, että ikkuna on pesemättä. Eipä muuta kuin sanoista tekoihin.....

ja sitten taas leikkien pariin. Työtähän se on sekin. Tässä taitavat pojat ihmetellä joko lintuja puun oksalla tai tiellä kulkevaa autoa, mopoa, mitä lie.

No enhän minäkään aivan toimeton ole ollut. Ekaluokkalainen (tai hänen äitinsä) pisti minut ahertamaan, kun kouluun piti viedä penaali, joka oli tehtävä saatujen ohjeitten mukaan. Kaapista löytyi sopiva kangas, à la Gudrun Sjöden. 

Ompelukoneella surruuttelin monen monta kynätaskua ja pakkasin työn mukaan, kun lähdimme kesämökille.

 Siellä  kului  ilta rattoisasti  –  toinen teki ristikkoa ja toinen kirjoi vielä tytön nimen ketjupistoilla penaalin reunaan ja otti sitten esille kirjan tai oman ristikkonsa.

Voi, että tulikin hieno ☺

Syyskuinen puutarha kutsuu ja omenatkin alkavat olla jo valmiita, mutta huomenna on keskiviikko enkä voi niitä kerätä, koska en  kerkeä:-)