Sieltähän pikku-Lucia kurkkaa joulukalenterin 13. luukusta
Tällä joulukalenterilla alkaakin olla jo antiikkiarvoa. Aikoinaan tonttu piilotteli sinne lappujaan, tai pienen pieniä esineitä meidän lapsille. Sen jälkeen Arthur-koira oppi odottamaan sieltä joka aamuista tontun tuomaa namipalaa ja nyt, kun 6-vee oli meillä viikonlopun, tiesi tonttu senkin ja oli taas piilottanut yllätyksen. Kyllä ne vaan ovat viisaita ja kaikkitietäviä tyyppejä!
Löysin tämän parin vuoden takaisen videon meidän söpöstä pikku-Luciasta. Äitinsä kanssa hän siinä esiintyy tuoden valoa pimeyteen.
Lucia-merkki, jonka joka vuosi ostan koululaisilta, oli nyt tämän näköinen
Onko kova pakkanen, kun Lucialla on niin punaiset posket? Söpö tuo teidän oikea Lucia-neito, piti oikein katsoa kaksi kertaa.
VastaaPoistaIhana nostalginen kalenteri! Mekin saimme juuri Lusse-pullat uunista, ja kiertävä Lucia-vuoro osui tänä vuonna esikoiseen. Vaikka muistamme vain kertosäkeen, on ihana herätellä perhettä edes aamukäheällä hyminällä:) ja pullalla! Minä en ole vielä saanut tämän vuoden merkkiä!
VastaaPoistaAllu: Plussan puolella ollaan:-(
VastaaPoistaJa niin söpösti vielä laulaakin tuo pikkuinen, hiukan omin sanoin.
Maarit: En minäkään muista kuin kertosäkeen, mutta meidän tytöt taitavat muistaa sanat kouluaikojen monista Lucia-kulkueista.
Teillähän on siellä kaunis traditio.
Voi kun ihana pieni Lucia-neito!
VastaaPoistaTäytyi minunkin ihan kahdesti katsoa.
Hyvää Lucian päivä teille!
Sira: Kuulin, että pikku-Lucia halusi katsoa tuon eilen kolme kertaa! Oli varmaan tyytyväinen esitykseensä.
VastaaPoista