10.3.2011

Piristystä tarvitaan

Ruusukuppi sai tulla kätköistään esille monen vuoden jälkeen iltapäiväkahvihetkeäni piristämään.  Oi kuinka kaunis se onkaan kaikkien kauniidenkin mukien jälkeen!



Tämä taitaa antaa myös piristysruiskeen tähän lievään tylsyyteen (joka kyllä johtuu parin päivän pakollisesta levosta jonkun ihmeen huonovointisuuden takia). Pää siis on hiukan tyhjä,  hyvä kun joku muu antaa vähän potkua ja energiaa ja pistää ajatukseni taas liikkeelle. Tuota listaa aionkin tutkiskella ja toteuttaa ainakin joitakin sen ohjeita.  Löysin sen täältä LINKKI. Shrimp salad circus-blogista.

Aloitan siis eka kohdasta eli mistä kymmenestä asiasta olen onnellinen juuri _ tällä hetkellä_. Apua!

1. No ainakin siitä, että ei enää tee pahaa, kun vain tunteekin nenässään ruuan hajun.
2. Ajatus keväästä.
3. Onnellinen olen joka hetki noiden kolmen lapsenlapsen kaksikielisyydestä, mutta juuri nyt: kuulin, että 5-veen mielestä puput on pupsuna på svenska :)) Intoa tytöllä on, vaikka kaikki sanat eivät heti tule mieleen, kun ei puhu ruotsia joka päivä = kieli-intoilijan onni.
4. Materialistinen onnen aihe. Kun minulla on tässä edessäni upouusi kone, joka on ihan erilainen kuin vanha ja aivoni saavat raksuttaa vähän tehokkaammin.
5. Kun tiedän, että ihan pian pääsen taas jatkamaan kerran ihmeekseni kesken jättämääni kirjaa, jota nyt haluaisin lukea jatkuvasti, nimittäin Markus Zusakin Kirjavarasta = lukutoukan onni.
6. Olen onnellinen kun minulla on onni määrätä itse mitä teen ja milloin, tai onko?
7. Olen onnellinen, kun minä olen minä.
8. Olen onnellinen ympärilläni olevista läheisistä.
9. Olen onnellinen juuri nyt,  kun tämä piristysruiske näyttää tepsivän.
10. Olen todella onnellinen, kun ei tarvitse keksiä enempää onnen aiheita. Huh.
Huomenna onkin sitten jatkettava listan tehtäviä.Näyttävät olevan helpompia:)

Kuitenkin tähän lopuksi kaunista laulua onnesta.  Lyckan

Tässä on muillekin miettimistä. Olkaa hyvä!  Kertokaa tekin 10 onnellisuuden aihettanne.

P.S. Onnellisuuteen heittää varjonsa se, kun tietää, että blogiystävä juuri nyt joutuu kärsimään kivuista.

7 kommenttia:

  1. Tässä tuli niin monta asiaa, joiden kohdalla en voinut kuin nyökkäillä.
    Kaunis kuppi. Vaihtelu virkistää kahvittelussakin.

    VastaaPoista
  2. Nätti on, eikä kupin valinta olekaan samantekevää. Käsiin ei siis valikoidu ensimmäinen eteen sattuva, vaan tunnelman mukaan.

    Kaksikielisyys on todella onni, vaalikaa sitä.

    Niin, on se hassua kuinka "tuntemattoman" blogiystävän ikävät kuulumiset ovat mielessä niin paljon.

    Mukavaa viikonloppua sinulle Clarissa!

    VastaaPoista
  3. kato nyt tätäkin: On se kummma. Ensin maistuu kahvi parhaimmalta juuri määrätystä kupista iät ja ajat ja sitten yhtäkkiä ei enää.

    Susadim: Sinäkin lienet kaksikielinen ja ymmärrät edut.
    Niin, aika "läheisiksi" täällä näköjään tullaan, kun tänäänkin oli heti aamulla mielessä, että on blogiystävän leikkauspäivä.
    Sinulle myös mukavaa pe-la-su:ta!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa tuo kaksikielisyys...pupsuna onkin hieno ruotsalainen nimi pupulle. Täytyy panna mieleen.
    Tuo kahvikuppi näyttää niin hienolta että tuskin uskaltaisin ottaa sitä käteeni, kun olen tottunut noihin Muuminmukeihin.
    Onnellisuus on asia, jota tohtii vaalia. On hyvä muistaa kaikkea sitä, mistä voi olla onnellinen. Onnihan on pienistä asioista kokoonpantu. Kiitos sinulle tuosta muistutuksesta.

    VastaaPoista
  5. Sira: Onneksi tuo kuppi on tukevaa tekoa, tarkoitettu oikein aamiaiskahvikupiksi. Isokin se on, mutta ei aivan yhtä iso kuin muki, joten voi tulla taas pian paussi sen käytössä.
    Muista sitten, että pupsuna on monikkomuoto:)
    Voi kun aina muistaisi olla pienestä onnellinen.

    VastaaPoista
  6. Hyvä on, panin mieleen sen, että pupsuna on monikkomuoto. Kysypäs 5-veeltä, mikä tämän yksikkö on.

    VastaaPoista
  7. Sira: Kysyin ja vastaus oli että se on EN PUPS :))

    VastaaPoista