Viikonloppuna satoi aika paljon lunta. Nythän se on jo melkein sulanut pois, mutta kun sitä vielä oli reilusti, juttelimme tyttären kanssa puhelimessa ja hän kysyi, kuten kuuluukin, että joko siellä teillä on pluukattu? No ei vielä. Taka-alalta kuului kommentti tyttärelle, että tarkoitat kai kolattu. Siinä sitten keskusteltiin tuon Etelä-Suomesta kotoisin olevan kanssa, miten pitää sanoa, jos haluaa puhua oikein kaupungissa, joka on nyt hänenkin kotikaupunkinsa.
Paras laatia sanakirja näistä vaasalaisista sanoista, niin on sitten mustaa valkoisella pahan paikan tullen.
Onneksi löysin paikallisen sanomalehden artikkelisarjan samasta aiheesta, joten ei tarvinnut itse kaikkia sanoja hoksata.
Siispä:
Ketä = kuka Esim. ketä se on? Ketä noi on? Oliko toi se ketä me nähtiin eilen?
Ookkote = Oletteko te
Meekköte = Menettekö te
Tuukkote = Tuletteko te
Pallottelekkote = Pallotteletteko te
Ylihyvä = Oikein hyvä
Ylihellunen = Oikein söpö
Ylipimee = Omituinen
Lossata = Kehua itseään, kerskua, teeskennellä.
Orta = Odota. Hei orttakaa nyt vähän.
Plomata = Astua esim jään läpi niin, että saapas täyttyy vedellä ja sukka kastuu.
Koija = Maja
Rintata = hypätä ruutua. Taplata = Astua ruudun viivalle.
Prekata = Poikien leikki: heittivät kolikon seinään, yrittivät päästä lähelle edellisen heittämää kolikkoa ja mahdollisesti saada se.
Lengata = Tyttöjen leikki: pyörittävät hyppynarua.
Landepaukku = Maalta tullutJatkuu myöhemmin
Sitten vielä meemi, joka on kiertänyt eri blogeissa jo vuosia:
Kirjoita lauseet niin kuin sanot ne:
- Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.
- Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi?
- Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.
- Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.
- Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.
- Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta.
- Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzista?
- Mun siskon punanen hame sopii mullekki.
- Tartteksä apua kirjotustehtävässä, jonka maantiedon opettaja anto?
- Selvä, tehdään niinku sä sanoit.
- Fammu sanoi että se hakee meiät suunnilleen viittätoista vaille kuus.
- Mä matkustinki Helsinkiin bussilla, ku mä myöhästyin junasta.
- Ooksä nähny jossain mun isonveljen kännykkää?
- Ostiksä sen hameen jonka me nähtiin viime viikolle HooÄmmässä?
Moni sana on tuttu "kaupungin ulkopuolella" eläneellekin. Joku on vieraskin.
VastaaPoistaRintata-sanakin hypähti näin mieleen viidenkymmenen vuoden jälkeen. Mutta muistelen, että sanoimme sen tilalla tavallisemmin konkata. Onko sinulle tuttu? Helluunen on myös tuttu, mutta tunnetko sinä sanaa puluunen?
Ylihyvä on ilmeisesti uudempaa perua. Kuulin sen vasta eka kertaa noin 20 vuotta sitten pohjalaisilta sukulaisilta.
Ihana talvimaisema! Vahinko että se on jo ohi.
VastaaPoistaOokkasä, tuukkosä, meekkösä...
nämä muodot ovat tuttuja, mutta kaikki muu sanasto oli minulle outoa. Tunnen paremmin Pohjois-Pohjanmaan murteen. Etelä-Pohjanmaalla puhutaan eritavalla. Mutta mielenkiintoista!
Kirlah: Tiedän sanan konkata, mutta eipä ole käytössä täällä. Konkata on sama kuin ontua. Hellunen ja pulunenkin, ehdottomasti yhdella vokaalilla!
VastaaPoistaYlihyvä ja muut yli-sanat ovat tosiaan vähän uudempia ja ovat vaasalaista puhekieltä tyypillisimmillään Ne on omaksuttu niin, että jopa "Vaasan kaupunki on tajunnut ylihyvän potentiaalin ja soveltaa sitä nokkelasti pr-kampanjoissaan Ylihyvä Vaasa ja Ylisiisti Vaasa", jos siteeraan paikallislehden artikkelia.
Sira: Nämä ovat nimenomaan vaasalaisten käytössä olevia arkikielensanoja, ei sellaisia etelä-pohjalaisia sanoja, joita myös Vaasassa kuulee. Murteet ovat asia erikseen. Nuo ovat sanoja joista tunnistaa todellisen perusvaasalaisen, sanoja jotka varmaan ärsyttävätkin muualta tulleita. Ehkä meitä pidetään ylipimeinä.
Ylipimee tai mikä tahansa mutta hauskaa kieltä kuitenkin, eikä yhtään ärsytä. Muuten meillä kun hypättiin ruutua niin meillä kunkattiin. Mistäköhän sekin sana lienee tullut käyttöömme.
VastaaPoistaSiran kotiseuduilta kotoisin oleva henkilö ihmetteli kerran minulle kun täällä Vaasassa puristetaan mattoja...
VastaaPoistaTerv. H & 4-vuotias "En tiiä"
Sira: Ylikiva juttu, että ei ärsytä, mutta sinä oletkin tottunut erilaisiin kieliin! Nyt menen katsomaan Deutsche Wellestä iloista juhlintaa sieltä nykyisestä kotikaupungistasi, Berliinistä.
VastaaPoistaH&4v: Vai niin. Mitähän ne sitten siellä tekevät. Tamppaavat mattoja tai puistavat tai mitä lie?
Hauska! Lossata en kyllä osaa, ja aikaisemmin en olisi edes ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa. Ylipimee oli tuttu, mutta ylihyvä on varmaan mennyt joskus ohi.
VastaaPoistaHieno talvikuva. Meillä ei ole, mutta kait sitä on, jos menee tarpeeksi korkealle vuorille.
Ostitsää... sanoisin mää, mutta tarkemmin sitten paremmalla ajalla.
Kun mattoja puristetaan, mitä niille tehdään? Tampataanko niitä? Meillä päin matot kopistellaan.
VastaaPoistakato nyt tätäkin: ....ja ne jotka lossaavat ovat lossureita. Tuo on kyllä sana, jonka olen jättänyt pois vähitellen, sillä eiväthän sitä muut ymmärrä.
VastaaPoistaSira: No mutta! Älkää nyt kopistelko mattoja, jalkojahan kopistellaan. Teidänkin pitää alkaa puristaa mattoja, niin roskat lähtee!!
Kai minä edelleen mattoja kopistelen. Miksei jalkojakin voi kopistella. Hauskaa tämä kielijuttu kuitenkin on. Muuten Kainuussa märät pyykkivaatteet ovat ryökkökasa. Kemin tätini melkein suuttui, kun äitini sanoi hänen hienoja pyykissä olevia vaatteita ryököiksi.
VastaaPoistaNämä kielijutut ovat minunkin mieleeni. Jassoo, että rykkökasa. Siinähän sinulle idea, tee sanakirja sinäkin!
VastaaPoistaNiin pitää ajatelle. Serkkuni miehen (Torniosta) kanssa väittelemme aina, onko ruoka tuimaa vai suolaista. Sana tuima meille on suolatonta, hänelle se on suolaista.
VastaaPoistaSira: Ja meillä ollaan tuimia vain, kun ollaan vihaisia.:-(
VastaaPoistaNämä on sitten kivoja.
VastaaPoistaOli pakko tehdä tuo meemi alla...