Löysin toisenkin runon

Tänään oli jälleen mitä kaunein kesäpäivä, mutta ei sillä tavalla helteinen että olisin vain voimattomana istunut tekemättä mitään. Pari tuntia ahersin puutarhassa ja olin niin tyytyväinen itseeni, että siirryin sitten sisälle ja palkitsin itseni jatkamalla Book Hunter-projektiani.

Muutaman yllättävän löydön olen tehnyt, mutta näytän nyt tämän, jonka jo aikaisemmin mainitsin, eli hyllyjen kätköissä olleen Y.A. Jäntin ja Martti Haavion toimittaman Suomen vuosi. Runoja ja valokuvia keväästä kevääseen.  Sieltä löytyvät kaikki vanhat hyvät runoilijat: Aaro Hellaakoski, Saima Harmaja, Uuno Kailas, Kaarlo Sarkia, Aale Tynni, Yrjö Jylhä, P. Mustapää, Katri Vala, Elina Vaara.....

Elokuun runoa edustakoon Lauri Viljasen kirjoittama...

 VENHEESSÄ

Aamu kevyt usva häilyy vetten päällä.

Venhe liukuu hiljaa valoon lumottuun....

Lehvät tuoreet hohtavat! Siellä täällä

oksa keltainen elokuun.

Halki vesipeilin kuullon kultaa putoo

pohjan syvään, vihertävään lattiaan...

Äiti, lapsi katsovat, kuinka kutoo

kasvi syvyyden kukkiaan.

Kuvajaiset kuultaa, metsä vuoreen vaihtuu - 

saari kohoo, rauhan näky hiljainen!

Kukon laulu jossakin aamuun haihtuu.

Valo äänetön nielee sen.

Itse luominenko vasta päättyi täällä?

Suven maailmoissa aamu tuuleton.

Käykö Herran kuiskaus vetten päällä:

katso, seitsemäs päivä on!