En tiennytkään, että kansa kutsui aikoinaan tätä kukkaa orvon kukaksi, kunnes Elias Lönnroth nimesi sen orvokiksi.
Luonnonkukat ojanpientareilla kiittävät kesän sateita. Voiko kauniimpaa "kukkapenkkiä" olla!
Käväisin katsomassa, joko mustikat olisivat kypsyneet ja kyllä,
löytyihän tuolta jo valmiitakin, muutaman desin verran.
Meillä on puutarhassa vain muutama mansikantaimi, mutta suuremmat määrät on ostettava. Pojan perhe kävi hakemassa meillekin laatikollisen. Makeita ja mehukkaita olivat. Nytkin herahtaa vesi kielelle, kun vain katselen kuvaa:)
Taidamme olla hiukan erikoisia näillä nurkilla, kun meillä on kasvimaa. Toisilla taitaa olla nurmikot ja kukkaistutukset. No onhan meilläkin kukkivia rikkaruohoja tuolla salaattien ja tillien joukossa😊.
Ja kukkivathan useimmat yrtitkin kauniisti, kuten tämä salvia.
Tässä toinen sateen ystävä. Päivänkakkarat ovat levinneet aivan joka paikkaan, mutta kauniita ovat nekin.
Tämä tiikerinlilja osaa sitten yllättää meidät kesäpaikallamme! Parina kolmena kesänä se on loistanut yhtäkkiä keskellä vadelmapöheikköä, korkeiden heinien seurana. Näyttää jopa viihtyvän hyvin.
Voiko joku kuvitella, että tulin maailman onnellisimmaksi, kun löysin tämän kirjan! Olen ollut varhaisesta lapsuudesta saakka kirjatoukka ja Orriporrin talon sain lahjaksi, kun aloitin koulun. Voi kuinka pidin siitä, se oli lapsuuteni rakkain kirja. Kirja jäi sitten lapsuudenkotiin sieltä lähdettyäni, minne se joutui, en tiedä, mutta sillä oli aina paikka sydämessäni. Vuosien varrella unohdin kirjan nimen ja yritin etsiskellä sitä tuon kansikuvan perusteella, se oli jäänyt niin vahvasti mieleeni.
Ja nyt kun eletään nettiaikaa ja tässä tapauksessa nettiantikvariaattien aikaa, löysin kuin löysinkin kirjan. Hyväkuntoisen, muutamine alleviivauksineen, joista näkee, että kirjan teksti on puhutellut aikuistakin henkilöä – sitähän tekevät kaikki hyvät lastenkirjat.
.... ja kellokukka soitti: "Piu-Pou"
Voin kuvitella, miten iloinen olit löytäessäsi tuon kirjan. Miten ihmeessä suomalainen tilli kasvaa noin hyvin. Mulla se ei menesty eikä muillakasn ja naaprurini, joka on maatalon tytär, sanoi, ettei se menesty hänen äidilläkään, jolla menestyy normaalisti aivan kaikki kasvit. Mitä me tehdään väärin?
VastaaPoistaEhkä tilli on pitänyt tästä oikuttelevasta kesäsäästä, on ollut aurinkoa ja sadetta vuorotellen. Luin että se ei pidä liiasta helteestä. Ei meilläkään ole onnistunut joka kesä näin hyvin, joskus kirvat ehtivät pilaamaan sadon.
PoistaJaahas, en tiedä mihin livahti keskeneräinen viestini, ehkä s-postiisi? Jos, niin en tiedä edes miten on mahdollista :D
VastaaPoistaMutta siis, olipas kiva saada tietää orvokkien taustaa. Meillä noita orvon kukkia kasvaa ihan villiintyneenä sorankin läpi joka paikassa. Ja sinnittelevät tosi myöhään syksyyn ja jopa talveen saakka, mutta ruukussa sitten nuupahtavat kesken kesän, kuten nyt alkaa käydä.
Mansikat todellakin näyttävät herkullisilta! Meillä ne uhkaa homehtua sateen vuoksi. Juuri kun niitä olisi ollut ensimmäisen kerran todella paljon ja olisi saanut mehuksi asti. Nytkin sataa vettä. Suomen kesä!
Ei näy keskeneräistä missään, mutta valmis viestisi näkyi ja ilahdutti:)
PoistaJuuri äsken kävin nyppimässä aivan nuupahtaneita orvokkeja ja huomasin, että multa oli rutikuiva. Kasteleminen on unohtunut, kun muuten on sade hoitanut sen. Vapaana kasvavat villiintyneet näyttävät pärjäävän kyllä hyvin. Nyt on tänne luvassa ukkoskuuroja illaksi, mutta teille toivon aurinkoa ja kaikkea hyvää!
Noista marjoista tulikin mieleen tylsä työ, joka on vielä tekemättä eli pakastimen sulatus. Pitäis tehdä se ennen kuin mustikat ja hillat saan sinne. Mansikoille olen allerginen. Mustikoita näkyi olevan torilla, mutta olen nämä päivät seurannut Europeadea, mikä onki hieno ja värikäs tapahtuma.
VastaaPoistaOnneksi säästytään tuolta tylsyydeltä, meillä kun on melko uusi pakastin, joka sitä paitsi hoitaa itse sulattamisen:)
PoistaKäväisin katsomassa netin kautta tuota tapahtumaa,tosiaankin värikästä ja upeaa!
Kirjoitinkin siitä äkkiä postauksen ja laitoin muutaman kuvan. Kansallispuku on aika kuuma vaate näillä helteillä!
PoistaVaan kylläpä tuo kirjayllätys voi tuoda iloa ihmiselle, voin vain kuvitella sen. Ihania kesäkuvia. Itse olen jäänyt vähän jälkeen kaikessa tässä blogihommissa, mutta toivoa sopii, että joskus taas siihenkin aikaa olisi. Kivaa loppukesää sinne päin! :)
VastaaPoistaKatsos vaan, iloinen yllätys nähdä, että kävit vierailulla, Sira. Yritä sinäkin jatkaa yhtä sitkeästi kuin minä tätä blogin pitoa, eli noin 1 postaus/kuukausi:)
PoistaHyvää ja toivottavasti aurinkoista loppukesää!