Punaisen sydänkirjanmerkin annan Xinranin kirjalle Kiinan kadotetut tyttäret. Xinran kertoo omakohtaisistakin kokemuksistaan, siitä, mikä voi pahimmassa tapauksessa olla tyttölapsen kohtalo maassa, jossa "tyttövauva ei ole lapsi".
Toisen sydänkirjanmerkin saa kirja, joka on todella lähellä sydäntäni. Löysin sen etsittyäni aikani eräästä nettiantikvariaatista ja voin vain sanoa, että kirja on minulle suuri aarre ♡. Aikaisemmin tiesin, että Edla-sukulaiseni lähti vuonna 1903 Himalajalle ja historiallisista lehdistäkin olin lukenut hänestä, mutta nyt tiedän paljon enemmän ja kunnioitukseni on todella suuri tätä rohkeaa naista kohtaan. Kuinkahan monen lapsen hengen hän oli mukana pelastamassa noissa karuissa, alkeellisissa oloissa.
Jatkan nyt kuitenkin sydämillä, päivän teemassa pysyäkseni.
Bente Presterud Røvik on tehnyt kirjan, josta löytyy 127 erilaista sydämen muotoista ideaa annettavaksi sille, joka on lähellä sydäntä.
Eipä mikään pöllömpi idea tämäkään, sydämestä on sekin tehty!
Nämä ystävyydestä kertovat pikku runot löytyvät Leena Järvenpään kirjasta Muistoa minulta pyysit..... Sain kirjan muutama vuosi sitten parhaalta lapsuudenystävältäni. Vaikka emme enää niin tapailekaan, tuntuu kuin olisimme edelleen yhtä läheisiä kuin aina ennenkin. Tuonkaltainen ystävyys ei koskaan katoa.
Ja nyt menen antamaan Mr Clarissalle suukon.
Tällaisen!
Kiinan kadotetut tyttäret aion lukea, mutta mikä on tuo kirja Edlasta, et maininnut? Tosi kiinnostavaa varmasti lukea omasta sukulaisestaan. Ei voi kun hattua nostaa naiselle, joka tuohon aikaan on lähtenyt tuollaiseen työhön maailman ääriin!
VastaaPoistaSinulle ojennan kiitoskukkasen näin ystävänpäivänä! Kiitos pitkästä ja antoisasta blogiystävyydestä! <3
Edlasta kerron ehkö joskus myöhemmin – materiaalia tuosta sitkeästä, uhkarohkeasta naisesta on kertynyt kylliksi. Tuo kirja toi lisää autenttista tietoa, koska kirjoittaja oli samanaikaisesti samoilla seuduilla, tosin sukulaiseni ehti olla siellä paljon pitempään, yli 50 vuotta ennen Suomeen paluutaan.
PoistaKiitos kukkasesta, ojennan sellaisen myös sinulle muistokirjan säkeen kera:
"Kun pieni lintu lentää
sun ikkunasi luo,
niin muista että minulta
se terveisiä tuo"
Mr. Clarissa sai nyt sitten Schokokuss, joka oli ennen Negerkuss tai Mohrenkopf, ne nimet ei ole enää sallittuja.
VastaaPoistaHyvä, että muuttivat nimen ja samalla myös rasian karikatyyriset kuvat. Onneksi makuun ei tarvinnut puuttua.
PoistaSiinäpä olikin sydämiä kirjavinkkeineen vaikka millä mitalla ja Mr. Clarissakin sain niiden lisäksi suukon (vai suukot?) Ystävät, ne ovat tärkeitä elämässä, ne tekevät tavallisestakin päivästä erityisen.
VastaaPoistaLuova puuhastelu, ystävänpäivä ja rakkaus kirjoihin tuli yhdistettyä nyt näin. Jaa-a kuinkahan monta hän sai? ☺.
PoistaHienoja kirjoja, suurimmaksi osaksi myös minun makuuni. Eikö olekin kiva lukea sukulaisesta tai henkilöstä, jonka tuntee tai on tuntenut? Kiinan kadotettuja tyttäriä en kyllä ole ajatellut lukea, kun en kestä ikäviä kirjoja vapaa-ajalla.
VastaaPoistaTodella paljon mielenkiintoista, uutta tietoa sain sukulaisestani tuon kirjan sivuilta. Harmittaa, kun näin, että YLE Teemalla on aikoinaan näytetty muutamaan kertaan dokumenttifilmi Himalajalta [klik], siinä kun kuljettiin Edlankin jalanjäljissä.
Poista