jos olisimme saaneet vain nauttia rauhassa kauniista päivistä vapaa-ajan asunnollamme. Töitä oli kuitenkin enemmän kuin tarpeeksi, ainakin tuolla toisella perheenjäsenellä.
Onneksi illat pimenevät melko aikaisin, silloin viimeistään voi vetäytyä sisätiloihin ja ottaa rennommin. Keittiön puuhella ja makuuhuoneen kakluuni lämmittävät sopivasti, ei tässä palele ristikoita tehdessä, tai lukiessa, tai kuunnellessa radiota,
tai kutoessa. Kokeilumielessä aloitin pannan kutomisen
Dropsin
klik mallin mukaan, lokakuussa kun on kudottava jotakin päätä ja korvia lämmittävää Ravelryn kuukausihaasteessa
En liten Stickutmaning 2013 ja ajattelin tämän olevan sopivin minun taidoilleni. Pian saan oikeaa lankaakin, sillä pistin tytön kaupungissa ostamaan ohjeessa vaadittavaa Alaska-lankaa, eihän täällä ole muuta kuin K-kauppa keskellä kylää.
Mieluiten kuuntelen jotain iPodiin lataamaani äänikirjaa käsitöitä tehdessäni. Nyt siellä on YLE Areenasta ladattu Teuvo Pakkalan Elsa
klik enkä malttaisi pitää taukoja sitä kuunnellessa. Tärkeä asia äänikirjoissa eli lukija on onneksi sama kuin aikaisemmin kuuntelemissani Juhani Ahon äänikirjoissa – Erja Mantoa parempaa esittäjää ei voisi löytyä.
Tämä kirja kiinnostaa minua senkin takia, että halusin lukea ajasta, joka kertoo 1800-luvusta, joka on ollut jo pitemmän aikaa lähellä sydäntäni. Olenhan seurannut esivanhempieni elämää erilaisia tietolähteitä käyttäen ja
Kansalliskirjaston klik digitoiduista sanoma- ja aikakausilehdistä löytyy aina jotakin omastakin suvusta. Tällä kertaa halusin kuitenkin katsoa, mitä aikalaiset kirjoittivat Teuvo Pakkalasta ja Elsasta. Tuossa AIKA-lehdessä mainitaan, että Pakkalan teokset tulevat kestämään aikojen koetukset. Oikeassa olivat!
Mieluisia vieraita saimme eräänä päivänä, kun tämä rasavilli-ilopilleri-energiapakkaus tuli sinne luonnon helmaan tutkimaan muitakin hajuja kuin niitä tutuksi tulleita kaupungin "tuoksuja".
Syksyn lehdet kutsuvat aina lapsia ja koiria peuhaamaan ja kyllä aikuistenkin on pakko niitä kengän kärjellä hiukan potkiskella.
Toistaiseksi sai maaseudun rauha jäädä odottamaan seuraavaa käyntiämme, lähdimme siis kotiin ja taas vain huokailimme, miten kaunis syksyinen luonto voikaan olla. Nyt on ollut todella kesäisen tuntuista, mutta ensi viikolla on luvassa kylmää. En tykkää, en sitten yhtään!