Kun nyt on vaikka vain tällainen vaivainen lista, niin kaupunkiin on kuitenkin lähdettävä jo ihan noiden lanttujenkin takia. Ei täältä maalta luomulanttua saa. Eikä noita raamejakaan ja kirjakauppa on mitä on, puoleksi posti nykyään.
Kello taisi olla puoli neljä iltapäivällä, pimeys oli jo laskeutumassa, kun lähdettiin ajamaan.
Tehtiin ostokset ja sitten takaisin. Tiet olivat entistä liukkaammat. Hulluja ohituksia sai ihmetellä.
ja bensan hintaa, se kun nousee huimaa vauhtia. Täällä se oli "halpaa"
Takaisin taas kotikulmilla. Onhan täällä kaunista, tien varsilla on valaistut kuuset ja on niin hiljaista ja rauhallista.
No tänään on sitten onneksi vähän toisenlaiset tunnelmat (vaikka ne kaupat ja muut edelleen kaukana ovatkin). Seisoin keittiön ovella ja vain ihmettelin tätä luonnon kauneutta. Siis uskomatonta!!
Näitä meidän pikku kavereitakin on ilo seurata, eiväthän ne ilman meitä pärjäisi.
Kuten tämäkin pikkuinen, joka oli nyrjäyttänyt niskansa, kun kolaroi päin ikkunaa. Sai tulla hiukan lepäämään ja tunnin parin kuluttua alkoi ruoka maistua ja reippaasti siitä lähdettiin taas lentoon.
voi pientä lintua..onneksi elpyi..
VastaaPoistaKauniita talvisia kuvia.
Voi, saipa punatulkku nätin omenalautasen alleen. Sama kai se on täällä Saksan maaseudulla, kaupunkiin joutuvat lähtemään ostamaan vihanneksia, kertovat meidän kaverit. Se moottorin käyttäminen on tyypillistä suomalaisille, eihän siellä sammuteta, olen sitä seurannut monta kertaa ja joskus huomauttanut kuskillekin. Meidän auto sammuu itsestään liikennevaloissakin. Kauniita maisemia olet kuvannut. Huomiseksi on tänne luvatta lumikaaosta, ans kattoo, pitääkö ennustus paikkaansa.
VastaaPoistaOletpas sinä viitseliäs, kun teet torttutaikinankin itse! Siinä kohtaa minä oikaisen sujuvasti...
VastaaPoistaJuuri äsken huokailin ääneen pihalla kuinka kaunista onkaan. Aivan satumaista, eikä sitä tällä valon määrällä saa kamerallakaan taltioitua. Toivottavasti mieli muistaa!
Krisse: Erikoista oli se, kun pieni talinintti seisoi niin huolissaan maassa punatulkun vieressä, kun se oli loukkaantunut. Siirtyi siitä vielä oksalle vartioimaan, kunnes toimme sairasparan hoidettavaksi.
VastaaPoistaAllu: Kyllä tuosta auton tyhjäkäynnistä täälläkin nykyään sakot tulee.Kun on kunnon pakkaset, on tietenkin sitten valittava,riskeeraako ja ottaa sakot vai ajaako kylmällä autolla ikkunat huurteessa kolarin:(
Susadim: Yleensä ostan valmista taikinaa minäkin (ja ostan nytkin varalle), jos en sitten ole tehnyt rahka-voitaikinaa. Ajattelin tehdä nyt vanhanajan joulutorttuja, siis saa nyt nähdä, ehdinkö:O http://confetinjoulublogi.blogspot.com/2009/10/vanhan-ajan-joulutortut.html
Ei pysty kamera taltioimaan tätä kauneutta, varsinkaan tämä minun pieni mutta näppärä Canon Ixus-raukkani.
Minun folkkarissa oli Suomessa sellainen Eberspächer-lämmitys, joka meni päälle puolisen tuntia ennen lähtöä ja ikkunat oli sulat.
VastaaPoistaAllu: Tytöllä on Volkswagen, joka seisoo ulkona koko työpäivän, pitää sanoa sille tuosta.
VastaaPoistaNo vaikka suurkaupungissa asutaankin, niin ainahan on lähdettävä pienenkin ostosten kanssa liikkeelle, kuten tänään lanttujen osto. Joko ajat ruuhkaisilla, lumisilla teillä ja etsit parkkipaikkaa tai sitten kävelet kilometrin parin kauppaan ostaakseen tuon pienen määrän.
VastaaPoistaIhana punatulkku omenalautasella...Meillä käy vain tali- ja sinitiaiset pähkinöitä syömässä. Kerran lensi sisälle talitiainen, kun ovi oli auki. Sitten se poukkoili ikkunaa päin ja hävisi. Luulimme sen lentäneen ulos, koska emme löytäneet sitä mistään, mutta iltapäivällä näimme sen istuvan kukkaruukussamme. Onneksi kaikki päättyi onnellisesti.
Sira: Näin on, sama asia se on suurkaupungissakin asuessa, en ollenkaan kadehdi! Tuo lähikaupunki, eli lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunki houkuttelisi koollaan ja muutenkin, mutta kun ei tätä tonttia ja taloa saa mukaan, niin täällä pysytään.
VastaaPoistaIhana talitintti, joka löysi kukkaruukusta sopivan paikan. Täällä meillä on paljon lintuja ja valitettavasti nykyään kissoja joka talossa. Kissat luulevat, että me syötämme lintuja niitä varten. Mikä työ ajaa ahmatit muualle:(
lanttuja, heh. Täältähän semmoisia ei meinaa löytää mistään. Ei moni halua ostaa. Pari vuotta sitten tilasin erikseen yhden vihanneskaupan kautta. Sain puoli-ilmaiseksi.
VastaaPoistaRanskassa kun asuttiin sain ilmaiseksi yhdeltä farmilta kaupungin liepeiltä. Mies sanoi että hevosille hän niitä syöttää, mihis sinä käytät?;-)
Olet kiltti ihminen. Vain sellaiset auttavat lintuja.
Piilomaja: Kummia hevosia me suomalaiset vaan ollaan, syödään lanttuja vaikka sota-ajat on jo kaukana:)
VastaaPoistaKyssäkaali on taas täällä sellainen sota-ajan ruoka, joka oli kauan pannassa. Vähitellen on tullut takaisin. Saksassa siihen tutustuin jo vuosikymmeniä sitten.
Toivottavasti saat hankittua ne lantut tänäkin vuonna jollakin tapaa;)
Noita lintukavereita hoidetaan yhdessä tämän meidän perheen "ornitologin" kanssa.