Istuin jotenkin stressaantuneena keittiön pöydän ääressä, päivä oli mennyt hiukan hukkaan, mielestäni. Oli tarkoitus ehtiä kaikenlaista — askarrella joulukortteja, tai ainakin kirjoittaa osoitteita valmiisiin, siivota, suunnitella ostoslistoja ja kaikkea muuta tavallista. Kun sitten satuin katsahtamaan ulos niin kuinka ollakaan, ikkunan takana oli juuri sininen hetki. Se sai minut paremmalle tuulelle, rauhoitti jotenkin ja tietenkin piti heti ottaa kamera esille ja saada tuo hetki ikuistettua:)
Olin aikaisemmin käynyt eräässä blogissa ja löytänyt sieltä kivan joulutähtien teko-ohjeen, mutta löysin sieltä myös tämän jutun, joka pysäytti minut.
[klikkaa kuvat suuremmaksi]
Moni on tämän ehkä jo nähnyt, mutta minulle se antoi ajattelemisen aihetta.
No kävipä hyvä tuuri, kun minä pysähdyin tänään kaupungilla kuulemaan (venäläisten?) muusikoiden upeaa soittoa, ei vaan ollut pikkurahaa lompakossa, sillä olisivat sen ansainneet. Joskus oli kirjoitus katumuusikoista, että saattavat kyllä tienata aika hyvinkin. Huomasin just toissailtana Philharmoniassa ollessani, että Joshua Bell esiintyy siellä 22.12. ja mietin, saisiko vielä lippuja. Hienoja nuo joulutähdet.
VastaaPoistaKiitos hyvästä linkkivinkistä, tuollaisia tähtiä täytyykin tehdä hetimmiten!
VastaaPoistaAllu: Hyvä, että osoitit mielenkiintoa ainakin! Huvittavaa oli tuossa, kun samat ihmiset, jotka kiirehtivät Bellin ohi saattoivat olla niitä, jotka sitten maksoivat suuria summia
VastaaPoistakonserttipaikasta:O Saa nähdä soittaako hän Kölnin asemallakin:)
Susadim: Piristyin tässä illalla niin, että tein jo tähtiä. Olen innostunut repimään irti kirjojen sivuja (siis muuten täysin arvottomien) ja niistä tulee todella kivoja pieniä tähtiä.
Lupaan pitää nyt korvat ja silmät auki, kun olen asemalla. Meillähän on Kölnissä oma viulutaiteilija, Klaus der Geiger, joka oli ennen konserttiviulisti ja nyt jo vuosikymmeniä alternatiivinen katusoittaja.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=LgCLyC1dJ1c&feature=related
Eilen kävelin aamulla töihin ja nautin joka askeleella näkemästäni täysin siemauksin. Hämärässä talot, kaupungintalo ja jouluvalaistu kirkko olivat niin kauniita. Töissä odottivat deadlinet mutta viis niistä kun olin kerran vasta matkalla töihin.
VastaaPoistaTerv. J
J: Tulee ihan haikeaksi, kun muistelee noita seutuja.
VastaaPoistaHyvä alku tuollainen kävelynmatka kiireiselle työpäivälle!
Allu: Mielenkiintoisia ihmisiä näyttää riittävän ja sehän on hienoa. Tuo teidän viulistinne saa äänensä kuuluville, ei siinä ohi kuljeta noin vain:)
VastaaPoistaJ täällä taas, hei!
VastaaPoistaNo mutta maallahan on paljon enemmän mahdollisuuksia pysähtyä ja nauttia hetkestä, vaikkapa sitten työmatkalla.
Näkyy olevan samanlaista "joulustressiä" sielläkin. Eilen kirjoitin melkein koko päivän joulutervehdyksiä ja stressaannuin siitäkin, kun kuvittelin selviäväni paljon nopeammin. Mutta olet oikeassa, illan hämy (vein silloin kirjeet postiin) jouluvaloineen sai stressin pois. Ja aivan lopulla ilmestyi taivaalle kuunsirppi, kuin jatkoksi tunnelmalle.
VastaaPoistaSira: Tämä päiväni meni askartelun merkeissä aika suurelta osin:D Tietää sitä, että työt jää tekemättä:(
VastaaPoista