26.8.2016

Vuorossa numero seitsemän


7. SILTA



SILLAT

En osaa siltoja rakentaa,
ne vaativat voimakkaampaa kättä.
Minä muistutan lukkia, punojaa,
joka kehrää silkkiä herkeämättä,
unen lankaa hienoa, kimmeltävää
yhä solmii sillaksi kuilun yli,
kova arki kun yllämme kirveltää
ja allamme kuohuu pimeän syli.

En tietää voi, miten kantavat
minun hohtavat siltani ketään muuta,
kenties jalat toiset ja vankemmat
myös vaativat vankkaa porraspuuta.
Minä itse siltani kulkien
olen tuntenut sieluni pohjaan asti:
sain elämän rikkaan ja vaarallisen
minä elää täydesti, pelottomasti.

AALE TYNNI
Soiva metsä



 



6 kommenttia:

  1. Aivan ihana runo, en tuntenutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aale Tynnin silta-aiheisista runoista taitaa Kaarisilta olla tunnetumpi, hienoja ovat molemmat.

      Poista
  2. Minulle tuli tuosta kuvasta heti mieleen leffa Hiljaiset sillat (Meryl Streep ja Clint Eastwood).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiljainen, rauhallinen tunnelma oli myös tuolla sillalla. Pääosissa olivat tuolloin Clarissa ja Kaveri:)

      Poista
  3. Olipas mukava koluta läpi kaikki itsellesi tekemät kuvahaasteet! Hyvä idea elvyttää laiskasti päivittyvä blogia:)
    Sitä väsymystä on täälläkin havaittavissa.
    Mukavaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli hyvä keino pitää vanha blogi-raukkani hengissä:) ja kiva näitä kuvavastauksia on myös keksiä.
      Kauniita syyspäiviä sinulle!

      Poista