Luonnon helmassa voi kirjoittaa kirjeitäkin

Mikä iloinen yllätys odottikaan postilaatikossa, kun illalla tulimme kesämökiltä kotiin! Minullahan oli satumaisen hyvä tuuri, kun voitin  Jaanan arvonnassa tämän hienon ja inspiroivan kirjan Kirjeet ja historiantutkimus. Ei olisi voinut tulla oikeampaan osoitteeseen. Kiitos!  Kirjoitan, tai siis  ennen kirjoitin ahkerasti kirjeitä, mutta nykyään taitaa olla niin, että luen enimmäkseen toisten kirjoittamia,  elämänkerta- ja muistelmateoksissa julkaistuja.

 

Nyt on aika valmistautua juhannuksen viettoon. Luvassa on aurinkoisia päiviä, mutta en valita,  jos sattuu välillä olemaan  pilvistä. Silloin pysyn sisällä, poissa hyttysten ulottuvilta.

Vielä ei ole päätetty, vietämmekö juhannusta tuolla kesäpaikassamme. Kaunis luonto ympäröi meitä  kotonakin, joten suurta eroa ei ole.

"Hyppien, tanssien kuljen

polkua varjoisaa,

polkua metsän halki,

polkua metsän taa,

niitylle huikaisevalle

kurjenpolvien,

niitylle härjänsilmäin,

varsankellojen."

"Autuas, autuas ilta,

autuas ilta nyt on.

Päivällä paahtava helle,

autere auringon

yllä janoisten kukkain,

harmajan-valkeain,

kalvaitten härjänsilmäin,

kellojen kumartuvain –"

Nuo P. Mustapään runonsäkeet tulivat heti mieleeni, kun näin eilen ottamani kuvat. 

Pidän P. Mustapään runoista, mutta  hänen, siis Martti Haavion ja Elsa Enäjärven moniosainen kirje- ja päiväkirjakokoelma on myös mielenkiintoinen ja kuuluu ilman muuta kuuluu näihin harrastamiini "kirjeteoksiin". 

Näin tänään eikä sit muuta kuin HYVÄÄ JUHANNUSTA!