20.9.2011
Vanha rakas harrastus
Tämä savityö-harrastukseni on antoisaa ensinnäkin siitä syystä, että meitä on aika kiva porukka vuodesta toiseen kippoa ja kuppia ja mitä kaikkea tekemässä.
Eräänä syksynä kokoonnuimme polttamaan tekemämme astiat samalla tavalla, kuin esi-isät, ja -äidit sen tekivät. Haastavaa hommaa, sillä noista kipoista ei moni loppujen lopuksi "ehjin nahoin selvinnyt". Raku-tekniikkaakin olemme kokeilleet parina syksynä - mielenkiintoista sekin.
Oikeastaan en saisi enää tehdä ainoatakaan uutta astiaa tai muuta tähän huusholliin, sillä onhan näitä! Muistaakseni olin samaa mieltä jo pari-kolme vuotta sitten,
mutta kun selailee tällaisia kirjoja, saa uusia ideoita eikä kiusausta voi vastustaa.
Uusia ideoita saa myös muissa maissa matkustellessa, kun vaistomaisesti aina etsii paikallisia keramiikkatyylejä. Prahasta löysin idean linnavaasiin ja Turun linna sai sitten olla sen suomalainen versio.
Sitä paitsi mikä nautinto onkaan kattaa pöytä omatekoisilla, hiukan erilaisilla astioilla. Ei siis auta muu kuin jatkaa vanhan rakkaan harrastuksen parissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jatka ihmeessä, kun intoa ja taitoa riittää. Lahjaksihan niitä on kiva antaa, jos omaan torppaan ei mahdu. Minä olen joskus taannoin ollut kansalaisopiston savityökurssilla vuoden. Välillä tulee kamala halu tehdä niitä, mutta kun mun luovuus ei kuki tietyllä kellonlyömällä enkä tykkää tehdä ryhmässä muutenkaan. Nyt vielä 3-vuorotyö löi viimeisen niitin niille haaveille. Ellen sitten laita notskia pihalle ja harrasta muinaiskeramiikan polttoa :D Sulta kyllä sais vuosien kokemuksella ammentaa ideoita vaikka kuinka paljon.
VastaaPoistaWow mitä hienouksia sieltä löytyy. Tuo sinivalkoinen kannu taitaa olla vähän niinkuin Bunzlauer Keramik. Minulla on pari saksalaista ystävää, jotka ovat tehneet hienoja savitöitä. Itse olin ehkä 15v kansalaisopistossa, mutta aivan lahjaton.
VastaaPoistaSaga: "Mun luovuus ei kuki tietyllä kellonlyömällä enkä tykkää tehdä ryhmässä muutenkaan." Nuohan oli mun sanat, sillä noin se on. Seura tuollaon kivaa, mutta päässä on vain tyhjää ja mietin kuumeisesti, mitä tekisin. Unohdan kaikki ideat ja teen vain mitä sattuu. Ne parhaat työt teen sitten kotona omassa rauhassa:)
VastaaPoistaAllu: Sinivalkoinen kannu on Bunzlauer Keramikin. Se nyt vain halusi poseerata vähän hienompien astioiden kanssa:))
Olen varmaan aiemminkin kertonut, että olen hyvin käsityörajoitteinen, mutta muutamissa polttareissa on tullut tehtyä kaikkea hauskaa käsillä. :) Yksissä teimme juurikin keramiikkaa, ja se oli todella hauskaa, enkä olisi etukäteen uskonut, että sain muutaman ihan hienon astian sekä korun aikaiseksi.
VastaaPoistaTuo on niin mukava harrastus, että sitä kannattaa jatkaa. Hienoja töitä olet tehnyt (olen kai jo aikaisemminkin ilmaissut sen). Olen itsekin pohtinut, josko lähtisin johonkin tuonkaltaiseen mukaan, mutta kuten tiedät, olen hyvin empiväinen noissa kaikissa luovissa asioissa (huom. sisareni, joka on taideopettaja).
VastaaPoistaKaroliina: No nuohan olivat kivat polttarit:)
VastaaPoistaSira: Nostaahan se kynnystä, kun sisar on "ammattilainen", mutta kai sinulla samoja taitoja on kuin hänelläkin. Oletko saanut kritiikkiä?
Joo, kritiikkiä tulee. Ei sille voi mitään. Yritän olla välittämättä siitä, mutta jotenkin se jarruttaa noita omia vähäisiäkin kykyjä.
VastaaPoistaSchön, deine Keramik! ich bedaure es sehr, dass ich zuwenig Zeit oder Energie hatte, dieses Jahr zu töpfern. Ein Stück habe ich modelliert, aber nur getrocknet, nicht gebrannt. Ich hoffe, es kommen wieder andere Zeiten, momentan kann ich bei dir schauen, das tut meienr Seele auch gut :-)
VastaaPoistaLG aus dem Salzkammergut
Wienermädel: Vielen Dank für deine schönen Worte. Nach einer Pause von zwei Jahren ist es schön wieder zu töpfern, finde ich, wenn man bloß mehr Ideen hätte:) LG
VastaaPoista