17.2.2018

Kyllä kannatti

Aivan liian nopeasti on tämä helmikuukin mennyt, nyt on jo 17. päivä!




Onneksi on julkaistu erilaisia kalentereita, joista ajan kulumista voi seurata stressaantumatta, kuten nyt tästä runokalenterista. Saa nähdä, mikä runo vie minut huomiseen päivään.




Siis mikä kannatti?
Sain tämän upean runokalenterin blogiystävältäni Saksasta ja totesin itsekseni jälleen kerran, että kyllä on kannattanut pitää yllä kauan sitten opittua kielitaitoa (no se suullinen on kyllä hiukan ruostunut), mutta saksankielinen kirjallisuus runoineen päivineen on kulkenut mukana opiskeluajoista lähtien.




Olisin mielelläni liittänyt sopivan kuvan tämän päivän runoon, mutta kun en keksinyt siihen mitään, menen kalenterissa muutaman päivän taaksepäin, kuudenteen helmikuuta, siihen tämänpäiväinen illansuussa otettu kuva sopii melko täydellisesti:)


Abendlied

Ich stand auf Berges Halde,
Als heim die Sonne ging.
Und sah, wie über'm Walde
des Abends Goldnetz hing.

Des Himmels Wolken tauten
Der Erde Frieden zu,
Bei Abendglockenlauten
Ging die Natur zur Ruh'.

-Friedrich Rückert- 
Runon voi  kokonaisuudessaan kuunnella täältä:




4 kommenttia:

  1. En muista koskaan kuulleeni tuota Abendliediä, se on mielestäni niin kaunis. Des Abends Goldnetz, voiko sen kauniimmin sanoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten runo on suomennettu. Ehkä sitä ei löydykään.

      Poista
  2. Onpa kaunis iltarusko ja kaunis on myös tuo runo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Muuten, vieraalla kielellä luettaessa ymmärtää näiden vanhahtavien runojen sanoman paremmin kuin nykyrunojen, tai lieneekö sama myös omalla äidinkielellä:)

      Poista