Vanha tuttu!

 

Lahjoja saatiin, mutta kuvaa joulupukista ei otettu. Tässä sama vanha jokavuotinen, eipä vanhene ollenkaan!! Vaikka varmaan kyllä nauttii, kun on saanut aaton työt kunnialla tehtyä.  Itse olen nyt joulukiireiden jälkeen väsynyt,  tuntuu ihanalta vain ottaa iisisti.

 

Lunta on välillä tullut niin, että hyvä kun pääsee ovesta ulos, vaikka onhan minulla ahkera lumikolan käyttäjä! Tuolla hän auraa minulle lahjaksi antamallaan lumikolalla! 😅 

Jatkoa edelliseen: Lahjakola lahjoineen ja sitten lahjan saaja työn touhussa😀

Joulutunnelmissa vielä

 

Ja joulun jälkeen vaihtui sitten vuosi

 

 

Keittokirjojeni joukosta  löytyi "aarre", Anna Olsonin Kokbok vuodelta 1909, miehen isoäidin ahkerasti käyttämä. Sivuilta löytyi hänen muistiinpanojaan muistakin asioista kuin ruokaan liittyvistä, kuten esim. kuka on kenenkin kummi!!

 

 

Uusi vuosi toi meille Hilda-kissan muutamaksi päiväksi. Ja kun saatiin hiukan pakkasia ja luntakin olivat talitiaiset ja muut siivekkäät ahkerina lintulaudoilla.  Hildallehan se oli juhlaa! Lieneekö ajatellut mielessään, että "oivan paistin mä tuosta saisin, jos vain....."

Toivotaan, että saisimme pitää edes tämän ohuen lumipeitteen, mielikin heti piristyi kun harmaat aamut ja päivät  muuttuivat valoisammiksi.

Toteutuivatko toiveet?

Kyllä ja ei!

Sain itseltäni lahjan, jota olin toivonut🤗

Mutta en saanut jouluksi lunta, jota myös olin toivonut :( 

Joulunpunaisissa tunnelmissa

Vielä jouluaattona oli luonto lumeton ja maa harmaa, mutta taivaanranta ja meren jää loistivat kauniin oranssinpunaisia auringon laskiessa. (Värit eivät näköjään loistaneet enää  tässä Bloggerin kuvassa!)

Joulupäivinä saatiin kuin saatiinkin reilusti lunta,

joten ulos vaan lumitöihin leppeässä talvisäässä!

Odottaako tonttu lisää jouluvieraita? 

Ruusunmarjat eivät linnuille kelpaa, auringonkukansiemenet ja talipallot houkuttelevat enemmän.

Sisällä on vielä joulunpunaista, mutta ulkona palataan huomenna harmauteen, luvassa on lämpöasteita ja vesisadetta  :(

Se siitä talven kauneudesta!

Iloinen joulutervehdys!

Ja hyvä, lämmin, hellä
on mieli jokaisen:
oi jospa ihmisellä
ois joulu ainainen! 

- J.H. Erkko-

 

Jouluasetelmia

Joulunaluspäivien kiireet ja kaikenlainen hässäkkä jäivät taakse ja saimme kuin saimmekin aloittaa hyvillä mielin rauhallisen joulunvieton perheen kesken.

Joulupukin tulo sai  aikaan asiaan kuuluvan iloisen vilinän ja vilskeen:)

Jouluisia asetelmia saimme jo aikaisemmin ihailla myös pojan perheen luona.

Siellä pienet rakennusmestarit olivat auttaneet piparilinnan rakentamisessa ja mikä liikenne linnan ympärillä näytti olevan!

Joulutunnelmia

Jouluiset tunnelmat jatkuvat meillä perinteisesti Nuutin-päivään saakka. 

 

Pikkulasten kanssa olemme leiponeet pipareita niin, että niitä riittää  vielä pitkään. Yhdelle vieraistamme leivoin noita alempia, gluteenittomia suklaisia tattaripipareita  Kotilieden ohjeen mukaan ja aion leipoa uudemmankin kerran.

Päivät ovat olleet aurinkoisia, lehdissä julkaistaan kilpaa uskomattoman kauniita auringonnousu- ja laskukuvia. Luonto on ollut vihreä, mutta nyt saimme ohuen lumipeitteen, ehkä talvi tuleekin, ainakin lasten riemuksi.

Joku on löytänyt jopa sieniä joulukuussa, minun herkkutattini on kyllä savesta tehty:-)

 Tonttutytöllä on jo ikää, mutta hyvin hän jaksaa vielä osallistua joulun viettoon.

Melko huvittavaa, kuinka suuri osa kotiamme koristavista jouluesineistä alkaa olla peräisin Saksasta, kiitos kirjekaverini, jonka kanssa olemme kirjoitelleet kouluajoista saakka . Tuossa näkyy  sauhutteleva lumiukko kelkkansa kanssa ja kaunis puinen kynttilänjalka,

taidokkaat nyplätyt  ja puuleikkauksin tehdyt kuusenkoristeet ja

poikakuoro esiintymässä keskellä kirkonkylää joulupukin saapuessa lahjoineen –

 ja uusimpana tulokkaana metsikön keskellä kirkko. Nämä kaikki ovat  taidokasta perinteistä erzgebirgeläistä kansantaidetta.

 

Miten Allu osasikin yllättää  aiheeseen sopivasti saksalaisilla herkuilla ja  joulutavoista ja -perinteistä kertovalla kirjalla. Lämmin kiitos!

Tunnelmallista loppuvuotta!

On tämä nyt

vähän harmillista! Ulkona hienot säät ja sisällä pitää olla vuoden ensimmäisen flunssanpoikasen kanssa. Ääni on melkein poissa, joten puhumisesta ei tule mitään, tuntuu ettei myöskään tästä kirjoittamisesta.

Onneksi jouluiset tunnelmat täällä kotona piristävät mieltä..........

samoin kaikki nuo joulupukin tuomat herkut. Ei puhettakaan, ettevätkö ne maistuisi flunssaiselle.

Katsokaa noita piparkakkupoikien tekemiä suklaamakeisia! Molemmat olivat niin niin hyviä, sekä nuo turkoosipaperiset, että valkosuklaiset. Taitavat olla oikeita sokerileipureita.

Joulupukin tuomat kirjat odottavat minuakin, mutta näin innokas en sentään ollut kirjapaketin saatuani.  Pikkunapero ryhtyi heti paketin auki saatuaan huolellisesti tutustumaan sisältöön, muut lahjat saivat odottaa vuoroaan sen aikaa. 

Jouluinen tervehdys

Joulukyläni sai mieluisan vieraan. Joulupukki ei tullutkaan Korvatunturilta, vaan kaukaa Kölnistä. Ottipa mukaa oman mökkinsä ja peuralaumakin seurasi mukana tänne lumisiin maisemiin, jotka tosin ovat peräisin Berliinistä:-) Kiitos Allu ja Sira!

Pian hiljennymme laulamaan Jouluyö, juhlayö.......✩✩ 

 

HYVÄÄ JOULUA! 

Joulunaluspäivien säätietoja

Syksyhän on ollut tänä vuonna loputon, sää on ollut lämmin, on satanut, on paistanut ☼

Ja meri, tuo lapsuuteni ja nuoruuteni hiihtomaasto, lainehtii vielä sinisenä.

Mutta aamulla, kun katsahdin ulos tästä työhuoneen ikkunasta, hieraisin silmiäni toisenkin kerran:  TALVI oli tullut yön aikana.

Nyt tuli kiire lähteä ulos ihailemaan lumisia maisemia ja nuuhkimaan talvea.

Odota nyt vähän! 

Mun pitää vain ottaa kuva  noista kuusenoksista ja pensaista  ja lumipeitteisestä kivestä.......

  

ja sitten vielä yksi selfie:-)