19.6.2015

Vauhdikasta menoa


Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä,
on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita.
-Esa Saarinen-

Noinhan se on. Tai oikeastaan voisi tuohon  lisätä pari vuotta lisää, ainakin näiden meidän lastenlasten touhuja kun seuraa. Vauhdikasta ja innokasta menoa riittää kaikilla neljällä lapsella, kolmen ja yhdeksän ikävuoden välillä.

Aika ei ole tullut meille pitkäksi nyt kesälomien aikaan, kun pojanpojat ovat olleet seuranamme muutamia päiviä. Luonnosta pitäviä ja eläinrakkaita ovat molemmat, joten päätimme eräänä päivänä viedä heidät Merenkurkun luontokeskukseen Terranovaan, Pohjanmaan museoon.


Ystävällisen näköinen hylje ihastutti poikia ja sai muutaman taputuksen päälaelleen.


Kun kaikki eläimet oli katsastettu, lähtivät pojat kiireen vilkkaa katsomaan, mitä muuta museosta löytyisi. Siinä meillä olikin työ, kun oli pysyttävä kahden innokkaan museovieraan kannoilla. 


Katseltavaa, ihmeteltävää ja kysyttävää riitti ja sitten taas eteen päin, toinen poika yhtäälle, toinen toisaalle.



Vanhat talonpoikaiskalusteet ovat minun mieleeni. Muistan, kun kuvaamataidon opettajamme toi meidät tänne eräänkin kerran piirtämään äitienpäiväkorttia, johon otimme mallia näiden huonekalujen kukkakuvioista. Tutulta nuo kaappien ovet näyttivätkin.



Jos lapsille riitti mielenkiitoista katseltavaa, oli sitä meille vanhemmillekin riittämiin. On vain tultava pian uudelleen, ilman näitä "täysillä paahtavia" naperoita:-)



Mutta nyt takaisin autoon, jossa on reppu ja repussa  leipää,



jota pojat olivat ottaneet kotoaan mukaan, koska halusivat mennä läheiselle lammelle sorsia syöttämään.


Kalalokit olivat turhan innokkaita, mutta kyllä sorsatkin osansa saivat, samoin neljä pienen pientä poikasta.


Vielä takaisin museoon. Ihastuin, kun näin siellä vanhan kahvila-leipomon kalustuksen melkein kokonaisuudessaan. Kaupungin parhaat leivokset löytyivät menneinä vuosikymmeninä näiltä hyllyiltä, jos ei sitten sattunut tulemaan liian myöhään, jolloin kaikki oli jo myyty loppuun – ja  se saattoi olla jopa heti puolenpäivän jälkeen.

Niin kävi näille suklaamuffinsseille, joita pojat tässä koristelevat – nekin loppuivat ennen aikojaan:-)



9 kommenttia:

  1. Onko sulla täällä sellaiset asetukset, että mun ensimmäinen pitkä kommentti aina häviää??? Ei kiva.
    Teillä taitaa olla taas hieno ilma päinvastoin kuin kuulemma muualla Suomessa, kun muut valittavat kylmyyttä. Meillä on tänään tylsä sadepäivä, hyvä, ettei täällä tunneta juhannusta ja aivan tavallinen perjantaipäivä. Viikon päästä täällä alkaa koulujen kesäloma.
    Olipa pojilla varmaan kivaa, kun ovat luonnosta kiinnostuineita. Muistan, miten ystäväni poika esitti aina sellaisia kysymyksiä mm. leppäkertuista, että me emme osanneet vastata. Hauskaa juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole itse mitään asetuksia muutellut, missä siis vika???
      Dinosauruksista pojat olivat puhuneet, ilahduttiin, kun Terranova ei ollut pettymys heille, vaan päinvastoin.
      Vieköön Muumipeikon juhannusruno sinut lapsuutesi/nuoruutesi kesiin:
      Pään painan ruohikolle
      ja oion jalkojain.
      En jaksa pohdiskella,
      mä tahdon olla vain.

      Sen viisaammat voi tehdä,
      Mä päivän kultaan jään.
      Mä tunnen kaikki tuoksut
      ja luonnon loiston nään.
      ------------

      Poista
  2. Oi, tuonne pitäisi kyllä päästä. Kävin tänäänkin museossa, siinä museokorttelissa arkkitehtuurimuseossa katsomassa mitä se Hitl... oli ajatellut tätä kaupunkia kehittää kun pääsi valtaan. Huonostihan siinä kävi, mutta ne näyttelyn filminpätkät olivat kyllä kamalia. Huomenna vuorossa taas uusi museo.

    Mukavaa juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Museoita siellä Wienissä riittää. Olen nähnyt kuvia ja dokumentteja tuosta ukkelista julistamassa suurelle itävaltalaiselle kansanjoukolle "loistavia ideoitaan", mutta paikan päällä on kiinnostanut enemmänkin taide ja musiikki, jonka keskus Wien ympäristöineen todellakin on. Myös joulunvietto noilla samoilla seuduilla oli ikimuistoinen. Nauti olostasi!

      Poista
    2. Kävin tänään luonnonhistoriallisesssa museossa, mutta niitä eläin-, kivi- ym. kokoelmia en kyllä jaksanut kahlata läpi; katsoin vain tietyt jutut ja tietysti kahvilan. Se olikin hyvä! Mutta lapsilla varmaan kuluisi aikaa juuri niissä muissakin saleissa.

      Poista
  3. Olipas sinulla hyvä kuvaamataidon opettaja, kun vei teitä muuallekin piirtämään. Me piirsimme aina tiukasti luokassa istuen, vaikka ihan esim. kyläkoulun pihalla olisi ollut paljon piirrettävää. Hieno tuo suurennettu vanha valokuva torilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me todellakin olimme usein piirtämässä koulun seinien ulkopuolella, ihan koulun naapuripihassa muistan kerran piirtäneeni koivuja ja se kerta, kun olimme satamassa piirtämässä laivoja, ei koskaan unohdu. En osaa piirtää tuollaisia aiheita ollenkaan ja olin jo heittämässä ison piirustuksen roskikseen, kun opettaja pelasti sen. Se pääsi myöhemmin kehystettynä juuri tuohon museoon opettajan "eläkenäyttelyyn" ja sitten lehteenkin oikeiden taiteilijoiden kommenttien kera: ihana naivistinen satama. Voi kun omaisi kyvyn nähdä kuten he!

      Poista
  4. Kylläpä teillä on ollutklin rikas päivä ja menoa päällä. Jos/kun seuraavan kerran liikun siellä päin, niin minäkin haluan tuossa museossa käväistä. Ihanaa kun on tuollaisia piiperöitä ympärillä, vaikka saavathan siinä vanhemmat valppaana seurata jälkikasvua - niin että varmaankin voi toisen kerran käväistä ilman nopeita menijöitä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsiahan kiinnostivat ehkä eniten nuo eläimet, mutta meille muille siellä on kyllä paljon sellaista, jota haluan mennä katsomaan tarkemmin. Varsinkin tämä elävästä kaupunkihistoriasta kertova näyttely[klik]tuntui mielenkiintoiselta. Oli muuten kiva huomata, että pikkupojilla ei ollut minkäänlaisia ennakkoluuloja museoita kohtaan, innolla vaan lähtivät mukaan ja opettivat tarkkasilmäisinä meitäkin näkemään sellaista, mitä emme ehkä olisi huomanneetkaan.

      Poista