20.11.2014

Ole vaiti tai lausu jotain,

mikä on vaitioloa parempi, sanoi Pythagoras
Olisi kai sitten viisainta jatkaa hiljaiseloa täällä blogissa, kun ei nyt niin erikoista sanottavaa ole.
Mutta kun en osaa aivan kokonaan vaieta, kerron nyt vähän, mitä täällä on puuhasteltu.

1. KÄSITYÖT
  Näin aika kivan ja selkeän kassialmalle sopivan ohjeen Martha Stewartin sivuilla täällä



Ostin kerrana Gudrun Sjödenin kangasta ja sitä oli vielä jäljellä, vaikka olin aikaisemmin tehnyt siitä  1 tämän klik ja 2 tämän klik ja vielä  3 tämänkin klik:-))


En ommellut  kassia tällä ikivanhalla Singerillä,


 vaan miehen Elna-tädin  perintö-Husqvarnalla. Taitaa silläkin olla ikää ainakin 50 vuotta,  mutta reippaasti se edelleen työnsä tekee!



Tässä kohtaa voi joku nauraa (jos ei katsonut Marthan linkkiä), että hahhah, taisi käydä köpelösti, kun toisesta hihnasta tuli lyhyempi,



mutta ehei, noin sen pitääkin olla ja nyt vain lankakerä kassiin + puhelin + mitä milloinkin.



Kätevää! Ennen sitä ravasi päivän mittaan portaita ylös ja alas kädet täynnä tippuvia tavaroita, nyt ne kulkevat helposti mukana. Tuo pitempi hihna pujotetaan vain lyhyemmän hihnan läpi ja kassi pysyy tavaroineen käsivarrella. Kädet ovat näin vapaina ja jos haluaa, voi vaikka kutoa tai virkata seisoaltaan/kävellessään, kun istuminen alkaa puuduttaa.




– Kassi kakkonen, Novitan ohjeella virkattu, lankana Tuubi ontelolanka. Virkkukoukku oli 8, joten työ tuli valmiiksi melkeimpä hetkessä. Pääasia, iPadini viihtyy tuolla ja mahtuu sinne muutakin.  Kuva vääristää reunat, sillä kassi on kyllä suora, ryhdikäs ja napakka!

*******************
2. LUONTO


Aina  puhutaan vain harmaasta, ankeasta marraskuusta, mutta hyvät ihmiset – katsokaa ympärillenne. Kuinka monta kertaa pysähdynkään metsäpolulla vain  ihailemaan niin monia kauniita värisävyjä.  Ja onhan sitä luontoa kaupungissakin. Turha tuijotella vain harmaata, sumuista taivasta.


Seinävaasini saivat metsästä hiukan tuliaisia, kuten aina syksyisin.

***********************

3. MUISTA! KOM IHÅG!



Kannattaa  hankkia uusi pirteän värinen muistikirja, kun  pää on täynnä ideoita ja muutakin mieleen painettavaa:-)

***********************


4. HERKUTTELU



Kannattaa tehdä näitä SUKLAAPANNAREITA ,  jos haluaa hemmotella itseään.




11 kommenttia:

  1. Mäkin kurkin aina silloin tällöin Martha Stewartin sivuille, en tosin ompeluohjeita, niitä en tule enää tässä elämässä tajuamaan. Ihania marraskuisia kuvia, itse ajattelen tässä ihan samaa ja olen lakannut kammoamasta marraskuuta. Nytkin näen ikkunasta sinisen taivasn ja paljon värejä ulkona ja viikonlopuksi lupasivat +16C. Toi sun sammalkuva on kuin postikortti.

    VastaaPoista
  2. Piti vielä sanoa, että tällaisia arkipostauksiahan melkein mieluiten lukeekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä sen kun jatkuu siellä teillä, täällä oli mittari tänään nollassa ja pimeääkin tuli aikaisin , kun pilvet roikkuivat niin matalalla. Tuon sammalkiven kohdalla on aina pakko pysähtyä, kun lähtee tästä lenkille, samoin jään aina ihailemaan toisen, isomman kiven sammaseinää tuossa lähellä.
      Ihan totta, ei arkisissa asioissa mitään vikaa ole. Ja tästä tavallisesta arjesta pitäisi muistaa olla kiitollinenkin.

      Poista
  3. Hih...nyt kyllä jo maksimoit kutomisen, seisaaltaan... :) Vai olenko minä vain laiska, kun ajatuskin naurattaa?! Kivan kassin ompelit kuitenkin, hyvä idea. Minä ostin juuri Singerin ompelukoneen. Oli suuret visiot mitä kaikkea tekisin vaan juuri mitään en ole saanut aikaiseksi. Ei tehnyt uusi kone minusta ompelijaa, vaikka niin kuvittelin. Eilen kyllä piirtelin kaavoja, joten ehkä jotain saan aikaiseksi vielä.

    Minä en ole bloggaillut juuri siitä syystä, ettei ole oikein mitään sanottavaa. En usko, että ketään kiinnostaa vauva-arki, vaikka niin kovasti haluaisinkin sen ihanuutta ylistää. Siitä huolimatta luen muiden arkipostauksia oikein mielelläni. Ja sullahan oli hei vaikka mitä sanottavaa!

    Mukavaa viikonloppua! Meillä sataa lunta, kivaa! On pulkkailtukin jo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vielä kokeillut tuota seisaaltaan kutomista, mutte ehtiihän tässä vielä, kun tulee "joulukiireet", tai silloin kyllä taitaa mennä kutominen juoksuaskelten tahtiin, tuo kassi olalla keikkuen:-))
      Meidän tyttö taitaa olla samaa sarjaa sinun kanssasi – hän halusi kerran ompelukoneen perheenjäseniltä joululahjaksi, mutta olisiko korkeintaan yhdet verhot sillä lyhentänyt. Ja kuitenkin, meidän tytöt olivat kouluaikana paljon parempia ompelijoita kuin äitinsä aikoinaan.
      Odotan nyt uteliaana, mitä sinä saat aikaseksi, näppärä käsistäsi kun olet! Mukavia, vauva-arkisia syyspäiviä sinne (pieni vilaus niistä olisi niin mielenkiintoinen).

      Poista
  4. Onpas hienoja ideoita. Mulla hienosta ompelukoneesta huolimatta ompelutöiden idea on jäänyt vain aivokuoppaan. Tuo samalkuva on todellakin ihana. Niin kun ihminen pitää silmänsä auki niin marraskuussakin voi nähdä värejä, ei ainoastaan harmautta. Tuo viimeinen kuva hätkähdytti hieman, sillä aivan sekunnin murto-osan katsoin siinä olevan verilettuja (byäh!!), kunnes paremmin katsottuna huomasin lettujen olevan aivan toista lajia. Onneksi näin kävi. Suklaapannareita en ole ennen ajatellutkaan, ehkä voisin tehdä niitä kun tyär tulevi tänne päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ideoita päässä olisi vaikka kuinka paljon, mutta kun nuo ompelutaidot ovat erittäin rajoittuneet ja joka kerran hermostun ja söhlin ja näen punaista siinä koneen äärellä, niin ei tule kovin paljon ommeltua. Harmittaa ihan.
      Tänään kun ajoimme 30km läpi synkän harmauden, yritin pitää mielessäni tuon, mitä eilen olin kirjoittanut:-)
      Miten sä nyt noin näit:-) Jo sana verilettu saa minut voimaan pahoin, vaikka en ole niitä koskaan edes maistanut. Varmaan tykkää teidän tyttökin näistä suklaisista, pikkupojille ainakin maistui, vaikka pienempi tarkisti kyllä ensin, onko niissä hammaspeikkoja.

      Poista
    2. Itsekin hätkähdin ajatusta veriletuista, koska en pidä niistä. - Hyvä että tarkistaa hammaspeikot jo etukäteen ja jälkikäteen vielä tarkemmin.

      Poista
  5. Voi miten hieno ja kätevä kassi, jonka olet tehnyt. Minun siskoilla on kyllä ompelukoneet, mutta en viitsi lainatakaan niitä. Nuo seinävaasit kyllä heti ottaisin ja niille olisi paikkakin!
    Olen nyt ruvennut virkkaamaan ja neulomaan, mutta vain selliaisia tosi nopeita, "yhden illan käsitöitä". Ne menevät samalla kun katsoo telkkaria. Osan jätän joululahjoiksi, osa menee oman käyttöön. Ne ovat sellaisia tuubihuivin tapaisia. Esimerkiksi itselle nopeasti kauluri tms. Ideoita minulla ei ole, joten katselen niitä netistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minä täällä kehuskelen ideoillani, mutta netistähän minä ne löydän, ihan kuten sinä:-) Olen hiukan kärsimätön käytännön asioissa, joten nopeat käsityöt ovat myös minun juttuni, sama juttu noiden saviesineiden suhteen. Harvoin tulee tehtyä kahta samanlaista esinettä.

      Ja sitten vaikea tehtävä. Älä lue tätä seuraavaa, mutta jotenkin sinun pitäisi tämä viesti välittää: Hei Helenan siskot, ommelkaapa tuollainen kassi Helenalle joululahjaksi:-))

      Poista
    2. Sille olis käyttöä mökillä, koska siinä on vinttikerros. Jos en saa, niin voin sitten joululolmalla sen tehdä itse! Kiva tietää, että sieki tykkäät nopeasti valmistuvista!

      Poista