5.1.2013

Uuden vuoden viides päivä

on jo meneillään.  Tapani mukaan jätin vuoden vaihtuessa kaikenlaiset lupaukset tekemättä. Teen niitä sitten vuoden varrella, kun löydän inspiraation niihin. Sukututkimuksen jatkaminen oli viime syksynä eräs tällaisista lupauksista. Vuodesta toiseen olin siirtänyt kansioiden ja papereiden ottamista esille, mutta kun sen nyt tein, veikin se minut taas mennessään.
Luin monisatasivuisia paikallishistoriakirjoja suurella innolla ja netistä löysin lisätietoja vaikka kuinka paljon.  Siinä vieressä jäi kaikenlainen muu kirjallisuus  melkein lukematta.
 

Tässä  yksi näistä lukemista odottavista kirjapinoista. Ainakin nämä luen nyt ensi tilassa, ehdottomasti! Alimmaisena siinä on palkintokirja, jonka sain Jaanalta kesällä ja jonka lukemisen aloitin ennen tuota sukututkimusinnostustani. Luin siitä ainakin Jaanan itsensä kirjoittaman osuuden Elvi Sinervon kirjoittamista kirjeistä. Kirjeenvaihdon historia on antoisa ja mielenkiintoinen aihe, sisällön lisäksi on kirjan kansikin tehty houkuttelevaksi. 
Jo lokakuussa oli tarkoitukseni lukea Karoliina Timosen Aika mennyt palaa, kuten näköjään kirjoitin blogissanikin.  Tuo asia korjaantuu aivan pian!
Päivi Istalan Ristivetoa houkuttelee tuossa pinossa teksteineen ja kuvineen. Tunnen hänet tietenkin hyvänä radiotoimittajana, mutta on meillä yhteinen historiakin parin vuoden ajalta samassa koulussa.
Tuota ylintä kirjaa en ole ehtinyt muuta kuin selailla, sillä se on upouusi.  Joulupukille siitä antoi vihjeen blogikaverini, joka kuulema tyrkyttää sitä kaikille. Sehän siis tarkoittaa, että  Das Attentat ei voi olla muuta kuin hyvä.




Saadakseni kirjapinot pienenemään, olen karsinut lehtitilauksianikin. Sitä paitsi suuri osa  saamistani lehdistä on osittain lukematta.  Tämä lehti  houkuttelisi kyllä erilaisuudellaan. Siinä  luvataan hyvän mielen ruokaa, neuleita, näperryksiä, valoa elämään ,eli kuin minulle tehty, olenhan ikuinen uusista asioista innostuja. Alla yksi esimerkki:



Kalenteri on minulle aina ollut tärkeä ja sen on oltava kunnon paperinen, ei mikään sähköinen versio. Laadin tämän vuoden kalenterini itse ja  kiitos blogikuvitukseni se kävikin pienessä hetkessä. Lähetin kuvat Ifoloriin ja alle viikossa sain kalenterin kotiin. Kuvia tuohon peruskalenteriin mahtui noin 20. Tuo kansikuva kesämökkimme ikkunasta on minulle mieluinen.  Loput kuvat saavat kertoa vuoden 2012 kiinnostuksen kohteistani, eli luonnosta ympärilläni ja "made by me"-jutuista.
















27 kommenttia:

  1. Minä tilasin Kotoliving -lehden heti, kun sitä mainostettiin. Kuulosti niin hyvälle, mutta totta puhuakseni olin ensimmäiseen lehteen hiukan pettynyt -inspiraatiota ei irronnut. Odotan kuitenkin innolla uutta lehteä tulevaksi helmikuussa.

    Mulla oli viime vuonna tuollainen Ifolorin omista kuvista tehty kalenteri ja olin siihen tosi tyytyväinen. Pitäisi tehdä uusi pikimmiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat on meillä siis aatteet. Vai oli sinullakin tuollainen kalenteri. Olen niin tyytyväinen tähän omaani, ehkä vain siksi, että samanlaista ei ole kenelläkään toisella ☺.
      Tuon eka lehti ei minullekaan ollut mikään inspiraation lähde, mutta kokonaisuutena on lehti hienosti toteutettu kuvineen, paperinlaatuineen ja tyyli on muutenkin minua miellyttävä. Odotellaan siis minkälaisen helmikuu tuo tullessaan.

      Poista
  2. Kiva idea tuo kalenteri, pitää yrittää ensi vuonna. Noista kirjoista olen lukenut vain Amerikan lapset ja Attentaatin (Mulisch on muuten ollut vuosikausia Nobel-kandidaatti, en tiedä, miten hyvin hänet Suomessa tunnetaan.) Karoliina Timonen kuulostaa mielenkiintoiselta. Tänään on jo viides, voi miten aika rientää ja kahden päivän päästä on jo ♥seitsemäs♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin, kun kalenteriin mahtui niin paljon kuvia ja laatukin oli hyvä.
      Luin netistä, mitä Mulischista kerrotaan ja ihmettelen että en tuntenut häntä ennestään.
      On taas todettava, että tämä bloggaaminen sivistää (jos on fiksuja blogikavereita).
      Voi voi, aika kuluu aivan liian nopeasti. Juurihan oli tammikuun seitsemäs 2012 ☺.

      Poista
  3. Niin ne uuden vuoden lupaukset...en ole ehtinyt ajatella niitä. Mutta eiköhän viimevuotinen lupaus lukea noita kirjahyllyssäni olevia lukemattomia kirjoja jatkune. Lehtiä en ole tilannut, ellei sisareni sitä ole tehnyt, kuten jo monena vuotena. Tuo kalenterijuttu on kiinnostava. Panen sen hautumaan päähäni ensi vuotta ajatellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä lupaushan tuo on, vaikka se taitaa sinullakin olla sellainen jatkuva, vuodesta toiseen toistuva, kuten minullakin.
      Tuosta toiseksi ylimmästä kuvasta tulee mieleen lupaus, jonka voisi toteuttaa tulevaisuudessa: voisi vierailla Berliinin egyptiläisessä museossa ihailemassa Nefertitiä ja muita aarteita ;-)

      Poista
    2. Yes...sitähän se merkitsee! Tervetuloa vaan. Nefertiti yms. odottavat kovasti käyntiäsi.

      Poista
    3. Berliinin, Berliiniin, mieluiten 15-20.5.13, sillä silloin minäkin olen hyvin todennäköisesti Berliinissä.

      Poista
    4. Mieluummin vähän ennen, sillä silloin me varmaan olemme jo matkalla pohjoiseen.

      Poista
  4. Ein ganz privater Kalender mit Erinnerungen an das vergangene Jahr!
    Gut, dass das neue Jahr gerade erst angefangen hat, da habe ich noch die Möglichkeit mir einen Ordner auf dem Computer einzurichten, in dem ich Bilder sammeln kann, die ich dann am Ende des Jahres zu einem Kalender zusammenstellen werde.
    Danke für die schöne Idee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nächstes Jahr sehen wir deinen Kalender, mit schönen Bildern aus Deutschland und Sommerbildern aus Schweden, klasse!

      Poista
  5. Ei ole minullakaan tapana tehdä uudenvuodenlupauksia, vaikka tiettyjä asioita voisikin vaihtaa elämässä. :) Yritän kuitenkin jatkaa romaanien lukemista, nyt on vielä kesken Jää (aivan upea kirja), jonka sain (på finska) joululahjaksi.

    Tuo kalenterisi on hieno, miten upeita kuvia ja aivan vain Sinulle! En ole tiennytkään, että tuollaisiakin tehdään, seinäkalentereita toki olen nähnyt ja itsekin teettänyt pari sellaista. Minulla pitää olla seinäkaleterit ja pöytäkalenteri, mutta käytän nyt etupäässä vain sähköistä, koska paperikalenterin pitäminen on työläämpää työasioissa, koska siellä sähköinen kalenteri on suositeltava (ja todella kätevä). Usein huomaa kuitenkin olevansa kahden kalenterin loukussa!

    Taitaa se 7.1. olla jokin muukin päivä kuin että eka työpäivä joulun jälkeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jää tai Is on minunkin lukulistallani.
      Lahjaksi olen saanut seinäkalenterin parina vuonna, mutta sellaisen voisin tosiaan tehdä itsekin, kun tämän koneen Aperture kuva-arkisto pursuaa kuvia.
      Tuo kahden kalenterin loukussa oleminen on minullekin tuttua, vaikka paperinen on nykyään se tärkeämpi. Ymmärrän hyvin, että sähköinen kalenteri on nopeampi ja kätevämpi ja yksinkertaisempi nykyajan työelämässä. Tuskin enää ihastutaan/vihastutaan siitä minkä värinen on työnantajalta saatava vuoden kalenteri ☺.
      7.!. on toivottavasti oikein kaunis talvipäivä. Lumi saisi narskua kenkien alla ja mieli voisi olla iloinen.Eipä sen kummempaa;-)

      Poista
  6. Ihana kalenteri-idea, pitää muistaa ensi vuonna, sillä täksi vuodeksi on jo kalenteri hankittu.

    Mielenkiintoinen kirjapino :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullahan on niin upeita kuvia, saat siis todella hienon kalenterin.
      Juu, on tuossa mielenkiintoinen pino, alimmaisesta alkaen:-)

      Poista
  7. Karoliina Timosen mainon mestariteoksen ;) lisäksi suosittelen erityisen lämpimästi tuota Anne Tylerin Amerikan lapsia. Minusta se oli tosi viehättävä kirja!

    Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmista kirjoista olen lukenut pelkkää positiivista, joten hyvät lukuelämykset ovat taatut!
      Samoin sinulle, hyvää vuoden jatkoa! Ehkä uusi kirjakin on jo tekeillä ;-)

      Poista
  8. Hurra!

    http://www.youtube.com/watch?v=Nia0BVVMnCw

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack ska ni ha, Saga, Maja och Pelle. Det var gulligt!

      Poista
  9. ♪♫♫♪♪♫♫♪♪♫♫♪♪♫♫♪♪♫♫♪♪♫♫♪♪♫♫♪♪♫♫♪♪♫♫♪♪

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos ❀. Onko tuo nyt se Udon 17 Jahr, blondes Haar? Ei, vaan nyt tunnistinkin, sehän on yks toinen vuosista kertova :-))

      Poista
    2. Kai löysit sen Udon s-postilaatikosta. (En voinut laittaa 17 Jahr, kun ei sovi se blondes Haar, iän puolestahan se olisi kyllä käynyt.)

      Poista
    3. Totta! Jos värjäisin hiukseni vaaleiksi, olisi tuo laulu kuin minulle tehty!

      Poista
  10. Lycka med dagen: http://www.youtube.com/watch?v=JKaRb28b0NU

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack!Tuo on niin haikean kaunis onnittelulaulu, että oli kuunneltava se heti kaksi kertaa peräkkäin.

      Poista
    2. Var så god bara. Sitä olen laulanut erinäisiä kertoja venäjän tunneilla. (oli hyvä opettaja, joka laulatti meitä paljon.)

      Poista