28.2.2012

Filmikamerasta tallennettua

(tai ihan tavallisella kassin pohjalta aina  löytyvällä digipokkarillahan nämä on napsittu)



Aamulla aikaisin ajaessamme hiljaista tietä pitkin ihmettelimme sumua, joka leijui harsomaisena puiden latvoissa.




Täksi päiväksi saimme seuraksemme kaksi pikkunappulaa, joille koko maailma on ihmeitä täynnä. Kuvassa huudetaan metsään linnuille: tulkaa syömään! Tulivat ne, suurin joukoin.
Uusin keramiikkalintulautani on ollut jo ahkerassa käytössä.



Joki on vielä umpijäässä. Talvi jatkuu.



22.2.2012

Seitsämän asiaa

Siis 7, mutta meidän lapset sanoivat noin, kun olivat pieniä. Se oli niin söpöä!

Milla Töppövilla-blogista haastoi minut kertomaan seitsemän asiaa itsestäni. Olen tehnyt tämän pari kertaa ennenkin, mutta löytyyhän näitä.





1. Ykköseksi on laitettava tuo laukkuhulluus. Kaikille kasseilleni, laukuilleni ja pussukoilleni pitäisi saada pian oma pieni huone.

2. Istun usein metsästämässä netistä ideoita. Linkkejä onkin kertynyt tuonne kirjanmerkkeihin valtavasti. Tuo teippijuttuhan on tämän hetken villitys:-)

3. Seurailen kovin mielelläni lintujen elämää tuossa pihallamme. Vein äsken ulos juuri valmistamani keramiikkalintulaudan. Saa nähdä, kelpaako.

4. Olen tarkka väreistä ja siitä, miten ne sointuvat yhteen. Käyn aina tutustumassa Marimekon uutuuksiin. Kuvan Ryijy-kangas on yksi niistä.

5. Kahvi on niin hyvää aamulla herättyäni ja sitten taas iltapäivällä. 

6. Kirjoitan mielelläni kaikenlaista eriaiheisiin muistikirjoihini.

7. En osaa hienostella sellaisella, että vasara ei pysy kädessä tai että sen on oltava vaaleanpunainen. Jos korjattavaa löytyy, teen sen.  Niin olen tehnyt jo aivan penestä pitäen. Kannattaa käydä vilkaisemassa tuota ThumSaver-apuvälinettä [linkki], jos usein tulee huti kun pitäisi saada vasaran osumaan naulaan.

Jos nämä eivät riittäneet, voi käydä tutustumassa vielä seitsemään asiaan _minusta_ täällä. :-))

Jaan tämän nyt eteenpäin mukaville bloggaajille. Siispä: 
Sira, ole hyvä! jäiköhän tämä sinulta keväällä tekemättä?
Allu, olet tehnyt tämän jo monta kertaa, mutta kerro vaikka seitsemän tärkeää asiaa lapsuudesta!
Saga, tiedän mitä mieltä olet näistä haasteista. Sinä voisit kuitenkin kertoa seitsemän runoilijasuosikkiasi, saat olla itse yksi niistä:-)
Wienermädel und Zaunwinde, ihr bekommt auch diesen Award, aber dazu gehört, dass ihr 7 Dinge über euch erzählt.
Maarit, ehkä ehdit remonttikiireiden keskellä ottaa vastaan tunnustuksen ja kertoa itsestäsi 7 asiaa.

Muutkin blogiystäväni saavat ottaa vastaan tämän tunnustuksen ja vastata vaikkapa toiseen, kolmanteen tai neljänteenkin kertaan!

21.2.2012

Kansainvälinen äidinkielen päivä


Jatkoksi edelliseen postaukseeni sanojen voimasta sopii tämä  YLE:n kertoma uutinen:

"Tänään vietetään YK:n Kansainvälistä äidinkielen päivää. Vuodesta 2000 vietetyn teemapäivän tarkoituksena on edistää maailman tuhansien äidinkielten käyttöä ja niiden tunnustamista. Maailmassa puhutaan nykyisin noin kuutta tuhatta eri kieltä, joista jopa puolet on vaarassa näivettyä ja tyystin kadota lähivuosikymmenten aikana". 



Hoidetaan nyt sitten hyvin näitä omia kieliämme,  että eivät kokonaan katoa kielimaailman kartalta.

”Äidinkieli on se sanallinen maailma, joka meissä on alkuperäisin. Se ei ole vain tietty kieli, vaan myös murre, puhumisen tapa sekä muistojen ja sanontojen maailma." (Martti Lindqvist)

18.2.2012

Sanojen voima


Hyi, kuinka kylmän näköistä!  Ah, miten kaunista!


Tänään aion saivarrella sanoista. Sanoilla on hauska leikkiä, vertailla murresanoja, miettiä, mistä sanoista ei pidä ja opetella käyttämään uusiakin sanoja.
Tässä netin äärellä kun nyt olen, menenkin katsomaaan, mitä vastauksia googlesta löytyy hakusanoille "Sanat voivat olla"
Vastauksia tuli tietenkin vaikka kuinka paljon: 

Sanat voivat olla -
  • lukijoiden mielestä loukkaavia
  • yksikössä
  • ystävällisiä, rohkaisevia, kannustavia tai nöyriä. 
  • erikielisiä
  • synonyymejä 
  • ikuisia 
  • murresanoja 
  • hieman väärät. 
  • tavaton inspiraation lähde 
  • hankalia 
  • symbolisia 
  • lääke 
  • kuin miekanpistoja 
  • ristikossa joko vaakasuoraan tai pystysuoraan 
  • väärässä järjestyksessä, 
  • kiehtovia 
  • ihan mitä sattuu 
  • hauskoja tai kauniita tai tunnelmallisia 
  • musiikkia korville 
  • sadunomaiset 
  • esimerkiksi auto, pallo, laatikko, kirja, laukku 
  • arvokkaita 
  • avainsanoja 
  • ok
  • viittomia (lisätty kommentin jälkeen:-))

Sanat muovaavat ajatuksiamme ja käytöstämme, niillä voi luoda me-henkeä, kuten näin vaalin jälkeenkin hyvin muistamme. Miten, millä äänenpainolla asian sanomme, silläkin on suuri merkitys. 
Tämän alla olevan videon olen nähnyt jo muutaman kerran, kuten varmaan moni muukin, mutta haluan liittää sen tähän, sillä se kertoo paljon sanojen voimasta ja tehosta.

13.2.2012

Kaveria ei jätetä-päivä



Ystävänpäivän voisi muuttaa Kaveria ei jätetä-päiväksi, luin eräästä paikallislehdestä. Hieno ajatus.  Meidän  ystävänpäivämme  täällä Suomessa on erilainen sisällöltään  kuin monessa muussa maassa, mikä on vain hyvä asia. Tätä omaa ystävänpäiväämme voisi kehittää vieläkin enemmän oman   näköiseksi ja tuo kaveri-idea sopisi oikein hyvin.

Jouluiset liitutaulumaalilla  maalatut peltipurkit saivat nyt kaveripäivän kunniaksi luopua punavalkoisista silkkinauhoistaan, kun



virkkasin monen monen  tuntemattoman blogikaverin mukana näitä pieniä sydämiä. Joku kirjoitti, että pitää varoa, jos aloittaa näiden virkkaamisen, sillä sitä ei  sitten voi  lopettaakaan. Totta.Yhden tekeminen kestää muutaman hassun minuutin, kuten tässä blogissa kuvien ja videon avulla näytetään.

 

Nämä kaverini saavat  valita tuosta oman sydämensä, mutta

  
siihen jää vielä monta, ja ne jaan teille kaikille!



10.2.2012

Ei voi olla totta!



Että minäkö pyhimys! No leikkimielinenhän tuo testi on, kokeilkoon ken haluaa. [Täältä päsee testiin]


Siellä on paljon muutakin mielenkiintoista. Kannattaa tutustua. Kysymykset vain olivat sellaisia, että en voinut toisin valita ja niin minut sitten luokiteltiin pyhimykseksi.
Olen vieläkin tyytyväinen, kun jätin useimmiten työmatkoilla auton kotiin, kesät talvet. Enkä syö viipaloitua juustoa. Syön kasvis/kalaruokaa. Hyödynnän tähteet  (viimeksi tänään: pannuun öljyä, sipulia, herkkusieniä, kiinankaalia,  kaksi luomukananmunaa, eilisestä jäänyttä tagliatellea, päälle  sekoitus oman puutarhan yrteistä ja mausteista). Herkullista oli hapankaalin ja leivän kera!
Olen ollut jonkinlaisessa ostolakossakin, mikä on helppoa, kun jo nyt hukkuu tavaroihin. Vaatelaatikot täyttävät tässä puoli huonetta, kun lajittelen niitä Karjalaan lähetettäviksi tai Punaisen Ristin kirpparille vietäviksi. Kirja-aleilta olen osannut ummistaa silmäni, vaikka sähköposti täyttyy erilaisista tarjouksista.


Huoneittemme lämpötila on säädetty yleensä siten, että se on  20°,  joskus aamulla voi olla allekin. Ei voi valittaa, että täällä palelisi, mutta viihdyn kuitenkin nyt villasukissa. Onneksi meillä on  näitä äitini kutomia sukkia vielä monta paria tallessa, vaikka hän ei ole ollut täällä niitä kutomassa enää pitkiin pitkiin aikoihin.



Kun nyt testi kertoi, että olen pyhimys, en viitsi luetella, missä kohdin rikon ekopaaston sääntöjä;-), vaan menenkin tästä nyt sammuttamaan turhia lamppuja.


7.2.2012

Charles Dickens,

jos eläisi, täyttäisi tänään 200 vuotta:-) Onnea!
Näin presdentinvaalien jälkeen ja ajoissa ennen kunnallisvaaleja voisi tutustua hiukan paremmin tuohon yhteiskuntakriitikkoon ja satiirikkoon.


Jo pari vuotta sitten päätin tutustua muihinkin Dickensin teoksiin kuin silloin lukemaani Saiturin jouluun. Siinä oli,  synkkyydestä huolimatta, jotain joka kiehtoi minua. Kaikkien lukemista odottavien kirjojen joukossa Dickens kuitenkin odottaa vuoroaan edelleen.  Kun nyt Google ystävällisesti muistutti tuosta merkkipäivästä,


päätin katsoa, mitä kirjahyllystämme löytyy.



Kaksi kaupunkia (A Tale of Two Cities) siellä  ainakin on. Wikipediasta luin, että tätä klassikkoromaania on myyty 200 miljoonaa kappaletta, vain uskonnollisia teoksia, sanakirjoja ja Mao Tse Tungin kirjoja on myyty enemmän.  Pitää kyllä tutustua tähän vakoojatarinaan.



Noloa myöntää, että edes Oliver Twistiä en ole lukenut, vaikka löysin niitä kaksin kappalein hyllyistämme. Taidankin aloittaa sillä!


5.2.2012

Eläintarha ja oikein käsin tehty!

Kädet ovat älykkäitä, oppivaisia ja kekseliäitä. Käsien liikkeet kuvastavat suurta osaa persoonallisuuttamme. Kaikki, jotka tekevät, luovat käsillään, tietävät kuinka hyvältä se tuntuu. Ajatukset kulkevat kevyesti ja mieli rauhoittuu. Hyvänolontunne johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että käsillä tekeminen stimuloi suurta osaa aivoja. Voimme hyvin jopa vain katselemalla, kun muiden kädet tekevät luovaa työtä.
Käsikirurgian professori Göran Lundborg kertoo mielenkiintoisia asioita käden ja aivojen vuorovaikutuksesta kirjassaan Handen och hjärnan - från Lucys tumme till den tankestyrda robothanden. En tiedä, onko sitä käännetty suomeksi. 


Sen olen huomannut itsestäni, että ihan perusjutut eivät minua innosta käsitöiden tekemiseen. Aina on oltava joku hauska idea mukana, muuten on liian yksitoikkoista. Edes kahta samanlaista sukkaa en näköjään jaksanut tehdä, mutta kun keksin tuon että kissa toiseen, koira toiseen, niin jopas oli taas hauskaa.




Kissat ja koirat pääsivät myös pikkupoikien lapasiin. Pitääkin kysyä, ovatko kissat ja koirat tapelleet keskenään.  Koiralapasiin sain idean täältä [linkki]



Ja lisää eläimiä eläintarhaan. 6vee näki tuon pöllömyssyn Kotivinkissä [linkki] ja tietenkin lupasin sen virkata. Paksusta langasta se kävi oikeastaan nopeasti ja sainkin sen melkein valmiiksi samalla kun katsoin tv:stä dokumenttia Leonard Cohenista. Valitettavasti olin virkannut väärin, ei siis auttanut muu kuin purkaa ja jatkaa myöhemmin. Nyt siitä tuli kirjallisuudenkuuntelumyssy. Olin ladannut iPodiin Kirjakerhon ohjelmat lukupiireistä sekä  Rosa Liksomin haastattelusta
Kodin Kuvalehdessä  näkemäni siilit syntyivät kuunnellen samalla vanhempia WDR 5:n podcastkirjallisuusohjelmia. Suututtaa, että ne nyt lopetettiin,  mutta ehkä nuo siilit ehtivät oppia  hiukan saksankieltä ja vievät oppejaan mukanaan pikkuemännälle ja -isännille.
Lehdessä siilit olivat neulatyynyversiona, näistä tuli kuitenkin pehmoeläinlemmikkejä.



Edelleen on aamuisin ja iltaisin pimeää, joten heijastimet ovat tarpeen. Netistä näin ohjeen heijastinlangasta tehtyyn liskoon ja liskojenystäviä kun löytyy noissa pienissä, kokeilin tehdä ensiksi yhden. Näiden virkkaaminen oli sen verran tarkkaa puuhaa, että oma kärsivällisyyteni koki kolauksen. Hyvinhän tuo  heijastaa, vaikka käytin mukana osittain tavallista puuvillalankaa, mutta kun sen tekeminen ei tuottanut minkäänlaista iloa, saa se jäädä ainoaksi.


Kehtaankohan näyttää, mikä on juuri työn alla oleva käsityöni:-) Ensimmäisen kerran näytin sen täällä [linkki] ja kuten alla olevasta kuvasta huomaa, en ole päässyt eteenpäin senttiäkään.


 Mutta kun jo tämän lapasen katseleminen tuottaa minulle mielihyvää, ei tässä mitään kiirettä ole!




3.2.2012

Hyvää kieliopinpäivää (på svenska)


Pakkanen paukkuu tänäänkin. On siinä hyvätkin puolensa - voi rauhassa tyhjentää pakastimen nostamalla laatikot vain ulos, antaa kaapin sulaa kaikessa rauhassa ja keksiä sillä välin muuta tekemistä.




Voi vaikkapa miettiä, mitä teemapäiviä viettäisi. Runebergin päivää on liian aikaista juhlia, samoin tyttären syntymäpäivää, mutta kun tänään vietetään tuolla naapurimaassa Kielioppipäivää (kyllä se vähitellen Suomeenkin rantautuu), niin voisin leipoa herkullisen Kielioppileivoksen.


Ohje löytyy tuosta linkistä.


Toinen vaihtoehto on viettää Kansallista Sähköpostin Siivouspäivää.  Siinä onkin melkoisesti töitä, joten taidan aloittaa heti, tai ehkä  keitän ensin itselleni iltapäiväkahvit.



Iloista teemapäivien viettoa!

1.2.2012

Kuukauden kuva


* Helmikuu *


Tämänkertaisen kuukauden vaihtumiskuvan otin  ikkunan takaa. Kun on -17°C  on miellyttävämpää olla sisäpuolella kameransa kanssa.

 Nyt välkkyy aamupilvet hohtein vienoin.
Ne himmenee, ne hehkuun lehahtaa,
ne hymyyn syttyy värein kullan-hienoin,
mut tumman sinen taivaan-läikät saa.
Mua mustin hiuksin vartoo koivu hento
ja päivä paistaa hankeen heleään.
Ma olen koivu, olen pilven lento
ja kevein sinivarjo rannan jään.

Säe on Saima Harmajan runosta Aamuhiihto. Runo löytyi jälleen teoksesta Suomen vuosi, josta kerroin täällä