5.11.2011

Voiko uskoa


almanakkaan, riimusauvaan tai Kustaa Vilkunan kirjoittamaan Vuotuiseen ajantietoon, kun katsoo ikkunasta ulos? Joulukuuta kohti ollaan menossa hyvää vauhtia, mutta puutarhassa kukat luulevat kesän jatkuvan.

 Jouluruusutkin innostuivat kukkimaan jo nyt, eivät malttaneet odottaa ensi kevättä.


☼ ☼ ☼ 

Jos nämä kesäiset tunnelmat eivät enää jaksa viehättää, vaan haluaa tähän vuodenaikaan "paremmin sopivaa" tunnelmaa, voi aina mennä marketteihin ja tavarataloihin. Niissähän joulu on alkanut jo kauan sitten.


Ja on kyllä sanottava, että ilahduin löytäessäni aiemmin syksyllä Prisman kirjapöydältä Arnen & Carlosin Joulupallot. Mikä hieno idea näiltä  entisellä rautatieasemalla asuvilta muotisuunnittelijoilta! Pohjoismaisten perinteiden mukaan suunniteltuja joulupalloja ryhdyn minäkin nyt kutomaan. Kirjassa on hyvät ohjeet ja selvät kuvat, joten eiköhän onnistu.



Nyt vain puikot kilisemään!

8 kommenttia:

  1. Prisman alekorista voi tehdä hyviä löytöjä (kokemusta on)!

    Katselin tässä viime- ja toissavuotisia valokuvia, ja esim. toissavuonna ensilumi tuli tänne jo 19.10. Nyt ei näytä olevan lumesta tietoakaan...

    Mukavaa sunnuntaipäivää teille sinne, Clarissa!

    VastaaPoista
  2. Lumikko: Kiitos samoin, Lumikko!

    Minäkin vertailin näitä sääkuvia ja totesin, että "myöhässä" ollaan. En valita.

    VastaaPoista
  3. Ihmeiden aika ei ole ohi...
    Kukat voivat yllättää vielä näinkin myöhäisenä ajankohtana. Siis nautitaan niiden kauneudesta.
    Tuo alin kuva vastaakin sitten tätä todellista aikaa. On aika kutoa ja näperrellä jotain. Minulla on menossa torkkupeite yhdelle sitä toivoneelle... Yhdistelen parhaillaan kutomiani neliöitä, mutta näyttää siltä, että minun on sittenkin vielä kudottava lisää. Kiirettä pitää. Iloisia marraskuun päiviä sinne.

    VastaaPoista
  4. Ei ole talvesta tietoakaan. Tosin en kaipaa lunta enkä varsinkaan liukkaita kelejä.

    Olin noin viikko sitten Helsingissä ja ainakin Stockmannin jouluosastolla oli täysi joulumeininki. Joulupallot kirjasta olen lukenut, joten täytynee ostaa se, jos kerran ohjeet ovat hyvät. Puikkoni ovat kilisseet koko syksyn, tuloksena sukkia ja lapasia. Kiitos Clarissa, kun kirjoitit kirjasta.

    VastaaPoista
  5. Sira: Tuollainen torkkupeitteen sommitteleminen pala palalta onkin varmaan antoisaa hommaa, saa leikkiä väreillä, miettiä, mikä sopii minkin viereen. Kun tietää saavansa toteuttaa jonkun läheisen(?) toiveen, löytyy kärsivällisyyttäkin noin suureen työhön. Viihtyisiä käsityöiltoja sinulle!

    Marjatta: Uskon, että päivien pimetessä alkaa sitten vähitellen kaivata luntakin, liukkautta ei saisi tulla koko talvena!!

    Juuri päättelin yhdet sukat, kahdet pikkulapaset ovat toivomuslistalla, mutta siinä välissä pitää kyllä kutoa pallo tai pari, niin houkuttelevilta nuo kuvat näyttävät.
    Kannattaa todellakin tutustua kirjan antiin.

    VastaaPoista
  6. Olet oikeassa. Värien sommittelu on hauskaa puuhaa. Olen aivan summassa kutonut loppulangoista noita neliöitä. Niiden yhdistäminen niin, että peitteestä tulisi jotakuinkin hyvän näköinen, vie aikaa. Sitä paitsi huomasin, että neliöitä on aivan liian vähän, joten voin ehkä uusilla tilkuilla paikata puuttuvat kohdat. Niin että hommaa vielä piisaa.

    VastaaPoista
  7. Allu: Kiva keksintö norjalaiveikoilta. Näin viedään perinteisiä neulekuvioita uusille alueille, kun monikaan ei jaksa/osaa/uskalla kutoa kokonaista puseroa esim.

    VastaaPoista