13.6.2011

Sattuupa sitä...

luonnossa kaikenlaista aivan tässä kotinurkillakin,  tai ihan ikkunan takana.


Tässä eräänä päivänä  jouduimme jälleen kerran toimimaan hengenpelastajina. Kaksi pientä pajulintua törmäsi keittiön ikkunaan sellaisella voimalla, että luulin lasien hajoavan. Ikkunaan heijastuvat puut hämäävät linturaukkoja usein huonolla seurauksella. Nytkin maassa makasi kaksi elottoman näköistä pikkulintua, mutta kun näkyi, että jonkinlaista eloa niissä oli, alkoi pelastusoperaatio. Toinen virkosi nopeammin, tässä heikompi vielä kerää voimia. Pitäisiköhän meidän anoa hengenpelastusmitalia, kun aina silloin tällöin pelastamme näitä pikkuystäviä.
Pääskysenpoikasista oli juttua kerran täällä blogissani ja  punatulkustakin olen kertonut.

Mutta tässä meillä on kaveri, joka ei tällä hetkellä saa myötätuntoani pienessäkään määrin.
Onhan olemassa sanonta "menee harakoille" kun joku asia menee hukkaan ja niin on nyt  käymässä pienellä kasvimaallamme. Tuo röyhkimys vetää maasta irti juuri kasvamaan lähteneet härkäpavut,  heittää vain sivuun taimen ja syö kylvetyn pavun:(
Saman se tekee herneille ja vieläpä viherkaalin taimille:(( Ei huvittaisi peittää koko maata millään harsokankaalla. Pensaspavut olen peittänyt, etteivät rastaat niitä heti kylvön jälkeen käy popsimassa. Senkin takia harmittaa, kun viljelemme vain sellaisia lajeja, joita ei kaupan hyllyltä talvella saa ja nyt on osa työstä menemässä hukkaan.
Saisi painua Kiinaan, tuo räkättäjä. Siellä sitä arvostetaan onnen tuojana. (Kuva Wikipediasta)


Onhan meillä oma "petolintumme" tuossa kirsikkapuun oksalla pelottamassa ohilentäviä.
Heiluu siinä kuin heinämies, mutta kukaan ei ole kiinnostunut, valitettavasti.
Kun tuon puutarhamme tarkoitus on olla kaunis ja viihtyisä, en halua sinne mitään rumilus-variksenpelättimiä tai  joitakin alumiininpalasia heilumaan.






Paitsi harakka on noilla viher/lehtikaaleilla muitakin vihollisia, kuten ahkerina lentävät valkoiset kaaliperhoset ja naapureiden kissat:(( Meillä taitaa olla niin hyvin möyhennetty multamaa, että sinne on mukava tulla tekemään tarpeensa ja sitten muka peittää jätökset ja samalla potkia poikki parit taimet. Ärsyttävää.


Nämä  perhoset ovat vain silmän ilona.  Kun tänään on satanut koko päivän eikä ulkona voinut istua ihailemassa oikeita perhosia, piti niitä sitten tehdä tänne sisälle lentelemään. 
Idean sain Idémakeriet-blogista. Tack!
Ihmeen keltaiselta nuo perhoseni tuossa kuvassa näyttävät, ne ovat kyllä vaaleampia luonnossa:)

8 kommenttia:

  1. Minä kun rupesin jo ideoimaan hauskannäköistä variksenpelätintä puutarhaanne...

    J

    VastaaPoista
  2. J: No jos sinä ideamaakari sen tekisit, niin ei se voisi muuta olla kuin hieno. Odotellaan;)

    VastaaPoista
  3. Harakka mokoma! Meillä kasvit (ne vähäiset) on vielä säästyneet. Kolme pihapiirissä hiipivää kissaa ehkä ja toivottavasti pitävät harakat loitolla... Mutta kyllä niitä harakoita taas tulee, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, kun linnunpoikaset kasvavat. Voi sitä rääkymisen määrää!

    Minäkään en ole koskaan halunnut mitään pelättimiä pihallemme. Kerran, varmaan viisitoista vuotta sitten, kyllä tehtiin lasten kanssa vanhasta lasten toppahaalarista tosi hassun näköinen pelätin/puutarhatonttu marjapensaiden viereen, mutta ei se kyllä lintuja pelotellut (muistaakseni sillä oliolla oli jokin nimikin).

    VastaaPoista
  4. Anna Elina: Taas oli revitty pari taimea irti! Olemme kai hemmotelleet linnut pilalle talven aikana ja huhu on kiertänyt, että täällä on hyvät ruokapaikat:) Ei tällaiste ole muina vuosina tapahtunut, joten pitääkö tässä nyt kuitenkin etsiä joku vanha toppatakki.

    VastaaPoista
  5. Noi perhoset on tosi ihania, voisit panna niitä myyntiin.
    Nimimerkki "viikon nettipimennosta palannut"
    P.S. Meillekin on ilmestynyt harakoita. Et kai vain ole antanut niille meidän osoitetta?

    VastaaPoista
  6. Nettipimennossa ollut: No kun olen niin huono kauppaamaan mitään kätteni töitä, mieluummin aina lahjoitan. Joo, annoin harakoille tarkan osoitteen, ai ne tuli jo!

    VastaaPoista
  7. Ihanaa että on pikkulintujen pelastajia. Näin nämä pienet linnut löysivät siis onnellisen lopun. Mutta tuo kehno harakka, kun tulee sillä lailla nokkimaan kasvimaatasi. Meillä taas rastaat syövät ne viimeisetkin marjat...pakko oli laittaa lopuille marjoille verkko. Terveiset täältä Kainuusta. Sira

    VastaaPoista
  8. Sira: Oi kun kiva saada Kainuun terveisiä. Siellä on näköjään käyty kirjastossa:)
    Pian saavat nuo harakkamme siirtyä marjapensaisiin täälläkin. Joo, verkot päälle vaan!
    Kauniita päiviä sinne edelleenkin!

    VastaaPoista