12.1.2011

2. päivän nautinto — kirjojen uusiokäyttö

Meillä on paljon lastenkirjoja siltä ajalta, kun nuo kolme olivat pieniä. Yhdessä 5 veen ja 3 veen kanssa olemme ihmetelleet, miksi melkein kaikkia oli "paranneltu". Olihan meillä aina paperia kylliksi piirtämistä varten, mutta nämä meidän pikkutaiteilijat eivät kai olleet tyytyväisiä Elsa Beskowin ja muiden kuviin. No viiva siellä, ympyrä täällä ei onneksi pahemmin kirjoja turmellut.

Nyt  minä itse olen ruvennut sotkemaan kirjoja ja se on hauskaa! Meillä on monta kirjahyllyä täynnä kirjoja, ostettuja, perittyjä, lahjaksi saatuja ja sitten vielä komeron kätköissä pinot kirjoja, joita emme ole lukeneet, emmekä aiokaan lukea. Monta kertaa olen ollut heittämässä ne pois, kunnes huomasin, että siinähän on hyvää materiaalia. Vaikka niitä ei jaksa lukea, voi niistä tehdä "taidekirjoja", tai vaikkapa tällaisia tähtiä ikkunalle , kortteja ja vaikka mitä eikä paperia tarvitse säästellä, sivuja kun riittää. Kirjat siis jäivät komeroon. Mitä olen saanut aikaan? Muutama esimerkki:

Paras aloittaa "taiteilijasta" itsestään. Tässä siis minä pienenä ja vakavana.

Eräänlainen Modigliani, ehkä.
Eräänlainen Matisse, ehkä.
Kriittinen katse

Isoäitini Alma Lydia

Joululahjaksi itselleni ostin teemassa pysyäkseni taulun.  Tilasin sen Piilomajan Violetilta, joka myös tykkää kirjoista.

14 kommenttia:

  1. Minä en ollut lapsena teidän lapsia parempi ja piirtelin kirjoihin, vaikka ei ollut edes paperista puutetta, sillä isä oli ostanut paperitehtaalta valtavan ison rullan paperia, siitä olisi riittänyt varmaan sadaksi vuodeksi. Hienoja taideteoksia olet taas saanut aikaan, heti tunnistaa Modiglianit ja Matisset. Violetin maalausta olenkin jo innokkaasti ehtinyt odottaan, oikein kiva.
    Sanoo taiteesta tykkääjä, joka lähtee tänään suomalaistyttöjen katsomaan Pariisin impressionisteja.

    VastaaPoista
  2. Allu: Sinussakin on siis taiteilijan vikaa! Olet aivan oikeassa, kyllä siitä rullasta sadaksi vuodeksi riittä, ainakin. Mekin ostimme sellaisen lehden kirjapainosta lapsille aikoinaan ja siitä on paljon jäljellä. Kesäpaikassa se on yhdessä nurkassa, hiiret olivat kerran siitä vähän kiinnostuneita.
    Hyvä että näit nämä mun kuvani, sait vähän "esimakua" ennen taidenäyttelyä:))

    VastaaPoista
  3. Minäkin piirtelin lapsena vähän sinne sun tänne, vaikka paperiakin oli. Hienoja juttuja olet tehnyt. Vähän vastaavanlaista uusiokäyttöä olen myös harkinnut, mutta en ole saanut tehtyä...

    VastaaPoista
  4. kato nyt tätäkin: Suosittelen lämpimästi, mitä sitä hyvää materiaalia pois heittämään ja sitähän on paljon jo yhdessäkin kirjassa. Kun näitä kuvia aina joskus teen, ei sureta yhtään repäistä irti kuva, johon ei ole tyytyväinen ja jatkaa taas uudelle sivulle.

    VastaaPoista
  5. Kas kummaaa. Minä en piirrellyt ainoastaan lapsena, vaan myös koulukirjat saivat omat piirroksensa. Nyt kyllä olen lopettanut sen homman, mutta tuo sinun ideasi ei ole ollenkaan hullumpi. Voi olla että löydän vielä itsekin sen salaisen taitelijan - joskus. Tuota uusiokäyttöä kyllä suosittelen.

    VastaaPoista
  6. Sira: No sinähän sen sanoit, koulukirjathan olivat oikein otollinen maaperä kaikenlaiselle taiteilulle — abstrakteille kuville ja mutokuvamaalauksille. Sieltähän tuo "uusiokäyttö" onkin peräisin!
    Eivätköhän nämä nykypäivän pikkulapset ymmärrä, että kirjalla on muitakin käyttötapoja kuin sen lukeminen:) Nämä meidän pienet kiikuttavat minulle kauhuissaan noita sotkettuja kirjoja ja kyselevät: KUKA tämän teki!? Ja kuitenkaan ei kukaan heille ole tuollaista opettanut.

    VastaaPoista
  7. Meillä oli kerran pikkutyttö, joka ei koskaan maalaillut kirjojaan...Nyt tämä tyttö on jo iso, mutta en usko, että hän vieläkään "sotkisi" kirjoja. Näin meitä riittää moneksi.

    VastaaPoista
  8. Sira: No hän on varmaan perinyt tuon ominaisuuden isältään:)

    VastaaPoista
  9. Olen käyttänyt vanhojen kirjojen ja ulkomaisten sanomalehtien sivuja askarteluihin, mutta lähinnä vain taustaksi. En siis ole tajunnut, että voihin niihin maalatakin (noh, ei mulla kyllä sellaista taitoa olekaan...) Maalaatko siis suoraan kirjaan, et revi sivuja irti? Siinähän ne hyvin kyllä säilyykin. Tässähän olisi ideaa töihinkin (ei kuitenkaan niihin oppikirjoihin...)

    VastaaPoista
  10. Susadim: Maalaan suoraan kirjan sivulle ja siitä tulee sitten taidekirja omaksi ilokseni,siinä mielessä nuo on tehtykin. Maalaamiseen sopii parhaiten akryylivärit, mutta akvarellivärejäkin olen käyttänyt ja sivun revin irti, jos en ollenkaan pidä kuvasta:) Olen nähnyt lyijykynällä tehtyjä piirustuksia, ne ovat todella hienoja tällaisella taustalla.
    Ulkomaiset lehdet ja vanhanaikaiset kirjansivut ovat tyylikkäitä taustoja. Niitä olen printannut netistä, kun niitä ei muuten saa käsiinsä.

    VastaaPoista
  11. Ai ulkomaiset olis kivoja. Lähetänkö Goethes Gesammelte Werke? Meillä taitaa olla jossain sellaisia paksuja teoksia, joita ei taatusti tule luettua, taitaa olla vielä Frakturschrift. Ei kai siitä 15 kilon paketista juuri mitään postimaksuakaan mene. :D

    VastaaPoista
  12. Allu: Pistä tulemaan vaan se pikkupaketti:). Althochdeutschia kun joutui opiskelemaan, ei tekstikään tuota vaikeuksia, joten voi käydä niin että luenkin ne enkä rupea repimään ja kortteja värkkäämään.

    VastaaPoista
  13. Onpa ilo nähdä työnsä siellä!
    Juu, kirjoista on moneksi.

    VastaaPoista
  14. piilomaja: Tietenkin mun piti sillä pröystäillä, että muut näkisivät minun ymmärtävän oikeatakin taidetta:) Tuli vain liian tumma kuva siitä. Sorry.

    VastaaPoista